Manga-julkaisut Suomessa

[Jarkko Sikiö]

Foorumit ovat hieman vanhojen partojen juttu, nuorille sosiaaliset mediat ovat vetovoimaisempia.

Suomessa Facebookin "rantautumisen" pitäisi näkyä vuoden 2007 kohdalla. Olisi hauska nähdä statistiikkaa useamman foorumin perusteella, mikä sen vaikutus oli. Kvaak ei varsinaisesti mangaväen foorumi ollutkaan, mutta eivät ne viestit aivan hirveää tahtia näytä manga-foorumien puolellakaan vilistävän. Avainhuomio tietysti on, että Kvaak on Suomen ainoa varteenotettava sarjakuvafoorumi, mangakenttä on hajautuneempi.

Mangan suosiosta keskustellessa on tärkeää ymmärtää että kyse ei ole kuluttamisesta vaan elämäntavasta. Ellette usko, niin lukekaa harrastelehtiä, kuten JapanPop, ne kun ovat todellisuudessa lifestyle-julkaisuja.

Tähän elämäntapaan vaikuttavat trendit, eli nousu- ja laskukausia tulee ja menee. Niiden perusteella voidaan, oikeutetummin, puhua muun sarjakuvan kuihtumisesta.

Suomen mittakaavassakin mangaa luetaan myös jatkossa, eihän lehtihyllyillä olisi juuri mitään tytöille suunnattua luettavaa. Sama pätee myös oikestaan tiettyyn ikäryhmään, joka on kasvanut lastensarjakuvasta, eli ankka-iästä, ohitse. Moni pojille suunnattu manga on huikeasti viihdyttävämpää kuin melkoisen tylsät ankat.

Huomioikaa samalla kuinka nimikkeiden määrä näyttää melko hyvin tietyissä sarjoissa säilyvän samana. Kun Yu-Gi-Oh! päättyi, täytti sen tilan Bleach, joka selkeästi on suunnattu samalle lukijasegmentille. Tämä lienee paremminkin merkki vakiintumisesta.

Siitä ei kuitenkaan koskaan päästä pienillä markkinoilla eroon, ettei lehtihyllytarjonta riitä suurkuluttajien tarpeisiin sen enempää kuin se riittää muun sarjakuvien suurkuluttajille (kenties ankkojen ja lännensarjojen lukijoita lukuun ottamatta). Heitä palvelevat sen sijaan erikoisliikkeiden laajat valikoimat, jollaista kustantajat eivät voi kilpailukykyisesti lehtihyllyillä tarjota.

Paljon "parasta mangaa" on sen sijaan julkaisematta, myös varhaisnuorille suunnattua. Suosituksia voi kysyä vaikka manga-alueella tai sitten hakea vinkkejä manga-foorumeilta.

EDIT: Muutettu ketjun nimni Onko manga Suomessa nousussa? --> Manga-julkaisut Suomessa

[Emppu]

Manga on kuitenkin osa japanilaisen kulttuurin harrastamista ja kuten jo joku sanoi, se on kuitenkin elämäntyyli. Se itsessään, vaikka oliskin yhden sukupolven juttu, ei häviä kuitenkaan itsessään täysin pois, koska ihmiset ovat ottaneet jotkin tietyt yksityiskohdat harrastuksestaan varsin kiinteästi osaksi elämäntapaansa. Toki, en sano, että se ois jotain niin pysyvää, että he jatkaisivat japanilaisen kulttuurin suurkuluttajina, mutta silti se on tuonnut ratkaisevan palasen heidän identiteettiinsä ja kuka hullu nyt sellaisesta nyt noin vain luopumaan.

Kyllä mä näen mangan tulleen yhdeksi kiinteäksi osaksi suomalaista sarjakuvakulttuuria ja sen voimin se varmaan puuskuttaakin jatkossa. Se tosin jää nähtäväksi, jääkö se kuitenkin niin laaja-alaiseksi, että se pystyy pitämään omia genrejään yllä, vai valahtaako se omaksi genrekseen suomeksi julkaistujen sarjakuvien joukossa.

Kuitenkin, mangalla on silti se ehdoton valtti, halpa hinta, että se kuitenkin houkuttelee uusia lukijoita ja ehkäpä myös vanhojakin takaisin.

[Matti Karjalainen]

Moderaattorina sanoisin tähän, että ei ole ollut aikoihin tarvetta moderoida. Onko sinulla ollut?

En ole koskaan seurannut manga-osiota kovinkaan aktiivisesti, vaan mitäpä moderoitavaa on sellaisella foorumilla jossa ei ole enää sanottavammin kirjoittajiakaan?

Kyllä mä näen mangan tulleen yhdeksi kiinteäksi osaksi suomalaista sarjakuvakulttuuria ja sen voimin se varmaan puuskuttaakin jatkossa.

Samaa mieltä. Ehkä tämmöisestä vähän vanhemman liiton sarjakuvaharrastajasta mangailu näyttää lakastuneen, mutta sekin voi johtua siitä, että pyörimme aika tehokkaasti eri piireissä.

[puro]

Onko suosittuja megasarjoja vielä suomeksi tulematta, jotka nostaisivat hypeä uudelleen? Meillä on nähty ainakin Dragonball, Inuyasha, Conan ja One Piece, jotka ovat kukin jatkuneet sen puolisensataa pokkaria ja tuntuvat menneen hyvin kaupaksi. Tarvittaisiin uusi johtotähti, mutta onko sellaista?

Ehkäpä manga-tarjonta muuttuu ja julkaisut jalkautuisivat kirjakauppoihin ja tarjonta laajenisi nuorten mausta vähän laveammalle...

[Jarkko Sikiö]

Onko suosittuja megasarjoja vielä suomeksi tulematta, jotka nostaisivat hypeä uudelleen?

Kannattaa seurata, mitä sarjoja ilmestyy lehdissä, joista nämä suositut megasarjat ponkaisevat esiin. Aloittaa voi vaikka poikamangan lipunkantajasta, Weekly Shōnen Jump -julkaisusta, ja tutustua saman kustantajan rinnakkaisjulkaisuihin ja kilpailijoihin vaikka täällä.

Asettakaa kuitenkin mangan, ja yleisemmin sarjakuvateollisuuden, trendit ympäröivän maailman trendeihin, joista suuren yleisön tietoisuuteen on iskostunut ainoastaan musiikkiteollisuuden räpiköinti.

Elämme joka tapauksessa keskellä megatrendiä, jossa kulttuuri sirpaloituu entistä pienemmiksi alakulttuureiksi, jossa massaviihde vaihtuu sosiaalisiin verkostoihin ja itse tuotettuun sisältöön, joka leviää Youtuben kaltaisia kanavia pitkin.

Sarjakuva, manga mukaan luettuna, on kohdannut kymmenen vuoden aikana täysin uusia haasteita. Omaehtoisesta sisällöntuotannosta läheisin esimerkki on vaikka Kvaak, jossa ihmiset tuottavat sisältöä toisilleen. Kaikki tähän käytetty aika on pois massaviihteen kulutuksesta.

Lurkerin viestin takaa asia konkretisoituu hyvin: mitä eroa on vuodella 2005 ja 2009? Vastaus: Internet, foorumit, IRC-galleria, Habbo Hotel, Facebook, Twitter, Youtube, Skype, blogit jne. jne.

Tässä kehityksessä minua ei hämmästytä mangan suosion kehitys tai sen huikea läpilyönti Suomessa, vaan se että perinteinen eurosarjakuva ei ole kadonnut kokonaan maan päältä. Jenkkisarjakuva siinä melkein onnistuikin, mutta siihen se ei tarvinnut edes internetiä.

[Antti Valkama]

Mitä foorumeihin tulee, esim. Sangatsun omalla on aika vilkasta jutustelua. Jutunaiheet eivät tosin liiku läheskään aina mangan parissa... Tätä voisi kai analysoida enemmänkin jos jaksaisi.

Mitä tulee markkinoihin, nopein kasvuvaihe meni jo muutama vuosi sitten. Nyt yritetään hitaasti ja vaivalloisesti kivuta ylöspäin, kiristyneessä kilpailutilanteessa. Markkinoiden kehittäminen on tärkeää, mutta se ei valitettavasti(?) tarkoita ns. klassikoiden julkaisemista. Sellaisella ei nääs välttämättä maksa edes kääntäjän ja latojan palkkioita, saati sitten toimittajan palkkaa tahi painolaskuja. Pitäisi keksiä julkaistavaksi laajoja piirejä kiinnostavia ja silti edes pikkaisen "erilaisia" sarjoja ja näin laventaa tarjontaa vähitellen, samalla kuitenkin pysyen selvästi plussalla.

Megasarjojahan tulee Japanissa yhä uusia. Tarttee vain, kuten Jiksi sanoi, seurata julkaisuja.

[Doc Lomapäivä]

Markkinoiden kehittäminen on tärkeää, mutta se ei valitettavasti(?) tarkoita ns. klassikoiden julkaisemista. Sellaisella ei nääs välttämättä maksa edes kääntäjän ja latojan palkkioita, saati sitten toimittajan palkkaa tahi painolaskuja. Pitäisi keksiä julkaistavaksi laajoja piirejä kiinnostavia ja silti edes pikkaisen "erilaisia" sarjoja ja näin laventaa tarjontaa vähitellen, samalla kuitenkin pysyen selvästi plussalla.

Jotenkin vaikea uskoa, kun taidesarjakuvaa julkaistaan yhä suomeksi, ja jopa harvinaisemmilta kielialueilta kuin Ranska, Saksa ja Italia. Toisaalta en tiedä millaisia myyntimääriä tavoitellaan, ja millaista voittoa teoksen pitäisi tuottaa. Isoille kustantamoille sarjakuvien julkaiseminen ei taida koskaan olla mikään rahasampo. Mutta onko muodon pakko olla pehmeäkantinen pokkari, myyntipaikan market ja hinnan 6 e?

[J.M:salo]

Jotenkin vaikea uskoa, kun taidesarjakuvaa julkaistaan yhä suomeksi, ja jopa harvinaisemmilta kielialueilta kuin Ranska, Saksa ja Italia. Toisaalta en tiedä millaisia myyntimääriä tavoitellaan, ja millaista voittoa teoksen pitäisi tuottaa. Isoille kustantamoille sarjakuvien julkaiseminen ei taida koskaan olla mikään rahasampo. Mutta onko muodon pakko olla pehmeäkantinen pokkari, myyntipaikan market ja hinnan 6 e?

Minusta Death Noten julkaisu oli kulttuuriteko. Samoin Nausicaa.

Mutta sellainen kulttuurisarjakuva.. sanotaan vaikka "32. joulukuuta" tai vaikka jos mangassa pysytään niin "Hiroshiman poika" ovat selkeästi vanhemman väen juttua. Niiden julkaisu tulee varmaan joskus viiden, kymmenen vuoden kuluttua. Minulla on jotenkin kuva, että 30 vuotta maanpäällä valmistaisi sellaiseen jotenkin paremmin kuin pelkkä täysi-ikäisyys.

Tämän sanottuani, olisin todella iloinen jos joku kustantamo ottaisi Maison Ikkokun julkaisuohjelmaansa. Luulisin että sille löytyisi nyt lukijakuntaa, ei pelkästään tekijänsä ansiosta. Elämäntilanne, jne.

[Antti Valkama]

Toistaiseksi ainut mangalle kelpo julkaisukanava on ollut Rautakirja. Toki on mangasta innostuneita kirjakauppojakin, mutta ihan liian vähän. Ja esim. Nausicaän menekki valitettavasti kertoo, että vähän kalliimmalle laatumangalle ei ole riittävästi ostajia. (Lähdimme tosin julkaisemaan sitä olettaen, että voittoa ei liiemmälti tule.) Ehkä kahdenkympin kirjakauppaversio olisi lyönyt leiville - tai sitten myynti olisi ollut vieläkin pienempää.

[Lurker]

Valitettava tieto, siis tämä että laatumanga ei myy. Huomaa sen toki Kirjatorillakin, jonne varmaankin melkein koko painos Gunnmia joutui. Siitä ja Nausicaästa olen eniten mangan sarjalla innostunut, toki parista muustakin tapauksesta.

Inuyasha on oivallista käyttömangaa, usein myös tunnesävyiltään ja ihan viivaltaankin muita herkempää. En jaksa sitä ihan satamäärin lukea, mutta aina välillä se maistuu. Vagabond on graafisesti upea ja koko ajan upeammaksi muuttuu.

Taitaa mangan myynti keskittyä suurelta osin pääkaupunkiseudulle ja parille isommalle kaupungille.

[Curtvile]

Ei hyvänen aika.
Mangaa myydään halki suomen Ivalosta Hankoon, sydän-savosta umpihärmään. Ei vain ja ainoastaan pääkaupunkiseudulla.
Helsinki on tärkeä helsinkiläisille, mutta ei ratkaise esimerkiksi myyntiä.

Mangaa saa ulkomailta aivan samoin kuin aikoinaan jo ennen koko internettiä sai tavaraa maailmalta kunhan posti(koti- tai ulkomainen) ei asiaa sotke.
Fantasiapelit myy mangaa postimyynnin lisäksi ihan liikkeissä siellä maakunnissa asti.

Laatumangaakin on ja sitä on suomeen tilailtu jo 80-luvulta saakka. ilmiö ei ole uusi vaikka se sitä joillekin on.

Mitä BDhen ja amerikkalaisiin supersankareihin tulee ne eivät ole kuolemassa pois vaikka sitä joku toivookin.

Nämäkin asiat kyllä huomaa jos pitää silmät auki(se kyllä voi vaatia sen yli 30 v ikää ja kokemusta)

[puro]

Megasarjojahan tulee Japanissa yhä uusia. Tarttee vain, kuten Jiksi sanoi, seurata julkaisuja.

Minä tarkoitin enemmän retorisena kysymyksenä, ne varmaan seuraakin, jotka julkaista aikoo...

Pitäisin aikaisemmin mainitsemiani sarjoja megasarjoina, joiden myyntimäärien luulisi olevan riittäviä kannattavuuteen? Voin toki olla väärässä, sillä vaikeaahan tällaiselta mutupohjalta on ponnistaa, kun ei ole myyntilukuja vertailtavaksi.

Inuyasha ja Naruto nyt varmaan ainakin ovat esimerkkejä (tai pitäisi olla kaiken järjen mukaan) sarjoista, joita vaikka harrastajat ovat seuranneet enkkukäännöksistä tms., tavan tallaaja sarjisfani ostaa marketin hyllyltä ja näin  suomijulkaisu toi ison nipun uusia harrastajia.

[echramath]

Mangaa saa ulkomailta aivan samoin kuin aikoinaan jo ennen koko internettiä sai tavaraa maailmalta kunhan posti(koti- tai ulkomainen) ei asiaa sotke.

Ei aivan samoin, vaan huomattavasti helpommin. Yksi vaihe oli tietysti ylipäätään nettikauppa, mutta nythän ollaan viimein pääsemässä eroon sellaisestakin ongelmasta, kuin maksaminen ulkomaalaiselle kauppiaalle. Atlantin yli ei pitkään toiminut järkevästi mikään muu maksuväline kuin luottokortti, ja sellaisen saaminen Suomessa on ollut perinteisesti melkoisen hankalaa.

Kaikki klassikot ovat saatavissa kielellä jota ymmärtää (ja enimmäkseen hyllytavaraa), suuret painosmäärät pitävät hinnat alhaisina ja paketti lähtee internetistä muutamalla klikkauksella. Kyllä siinä saattaa olla vaikeuksia saada niitä aikuisemman lukijan klassikoita enää viiden vuoden kuluttua kaupaksi. (Tai oikeammin: tilanne lienee sama kuin Egmontilla tällä hetkellä, mitä tule DC/Marvel-kaman julkaisuun)

[Lurker]

Nämäkin asiat kyllä huomaa jos pitää silmät auki(se kyllä voi vaatia sen yli 30 v ikää ja kokemusta)

Tarkoitin lähinnä määrällisesti. Melkein kaikki Suomen (no, ei ihan mutta viidennes) elokuvakäynnitkin tapahtuvat Tennispalatsissa. Fantasiapelit puolestaan on Euroopan paras mangakauppa, ylivoimaisesti.

Kuten tuossa on auktoriteetti totesi, on tosiasia, kiistämättömäpi kuin ihmisen osuus ilmastomuutokseen, että mangan suhteen "yritetään hitaasti ja vaivalloisesti kivuta ylöspäin", nousukautta seurasi lama. Laiton nettilataus ja ihan laillinen nettiostaminen ei näy missään muuten kuin fanikulttuurin sisällä, niistä on vaikea sanoa mitään.

Ikääkin on meikäläisellä aika rapiat päälle tuon mainitsemasi...

[Aura]

Itsellä on muutamakin sarja, jotka olisi mielenkiintoista nähdä suomeksi, mutta taitaa olla turha toivo.

Valitettava tieto, siis tämä että laatumanga ei myy.

No, liekö se mikään ihme, jos suurin osa ihmisistä näkee kaiken vähänkään mangaan vivahtavan teineille suunnattuna isosilmä-lastensarjana. Eipä siinä tule tartuttua mihinkään mikä näyttää vähänkään valtavirta-mangalta. Kun ei täällä perustallaaja sarjakuvia edes lue, muutamaa sarjaa lukuun ottamatta. (Vähän kuin se että suuri osa on lukenut Sormusten Herran mutta harvempi heistä lukee muuta fantasiaa.) edit: Niin siis että kun sarjakuvaa ei Suomessa muutenkaan myydä niin mielettömiä määriä...

Toinen mielestäni ISO ongelma on jos suurin osa näkee mangaan vivahtavat sarjakuvat elämäntapana ja johonkin genreen liittyvänä alakulttuurina, eikä sarjakuvana, jossa on käytetty tiettyä ruutujakoa, kerrontatapaa yms.

Mangalla kun olisi paljon annettavaa myös eurosarjakuvalle, johtuen juuri siitä että eräs joskus jossain keksi tutkia elokuvaa ja mietti, miten elokuvakerronnan saisi tehokkaimmin siirrettyä paperille. Monessa eurosarjassakin itseä on suunnattomasti ärsyttänyt nimenomaan ruutujako: muuten hienon ruudun tappaa se, että se on tungettu postimerkin kokoisena keskelle sivua. Kerrontatapoja on tietenkin monia, mutta joskus tila tekee kuvalle hyvää.