Kun kirpparilla pläräilee noita loppukauden Tarzan-lehtiä niin voi sanoa, että kovin kehnoa ellei suorastaan surkeaa laatua on piirrosjälki ja ulkoasu - kannetkin ovat vähemmän houkuttelevia.
Ei ihme, ettei julkaisu enää menestynyt. Hyvällä toimittamisella, siis valikoimalla sarjoja kultakaudelta (Hogarth, Manning, Kubert), lehti olisi hyvinkin voinut menestyä.
Matskut tulivat ilmeisesti jostain muualta, ja niiden mukaan mentiin.
Vuosi -79 taisi olla se laadun notkahtamisen lopullinen ajankohta.
