Jepjep. Luin naistenlehtitoimittaja Riitta Lindegrenin muistelmat, ja hän kertoo että Wuoriolle maistui viina työpaikalla ja sen ulkopuolella.
Ai hänet mainitaan Lindegrenin muistelmissa? Pitää lukea. Jotenkin haikeaa, että Wuorio kuoli suhteellisen varhain, vaikka eläkkeelle ehtikin.
Harmi, ettei Wuoriota ilmeisesti koskaan haastateltu sarjakuvien parissa tehdystä työstään, eikä hän siitä vaikuta ajatuksiaan itsekään jälkipolville kirjanneen. Vähän epäilen, etteivät taskarikäännökset Sanomallakaan saaneet työyhteisössä kaikkea ansaitsemaansa arvostusta, mutta lopulta ne muistetaan pidempään kuin moni muu asia.
