Vaikka täällä on paljon Barks-uusintoja parjattu, niin tämä lehtihän oli oikein iloinen yllätys ja sisältö ajankohtaisuudessaan erittäin perusteltu. Piristävää oli myös lukea lehdestä ihan kelpo kertaus Barksista.
Tarinoista iso osa oli tosiaan miellyttävän harvinaisia.
JoR:n mainitseman
Aku Ankka kertoo leijoista harvinaisuuden lisäksi tarinaa
Akun kekkerit ei ole suomeksi julkaistu näköispainoksia ja Barksin koottuja lukuunottamatta kuin kerran Aku Ankassa vuonna 1961, ja silloinkin yhdellä sivulla lyhennettynä.
Vispilänkauppaa tarinakin on nähty meillä Koottujen ulkopuolella vain vuonna 1991, Aku Ankan juhlasarjojen ensimmäisessä osassa.
Laiton lyönti on julkaistu suomenkielellä Koottujen ulkopuolella vain Aku Ankan parhaat 11-albumissa, vuonna 1980 ja albumin uusintapainoksessa, mikä ilmestyi osana Parhaat sarjat kirjoja vuonna 1989.
Englanniksi vitsisarja on julkaistu Roope-sedän kielikylpy pokkarissa vuonna 2003.
Tässähän oikein innostuu toivomaan, että tällaisia tekijäteemaisia Klassikoita julkaistaisiin lisääkin.
Ymmärrettävää, että toimitus halunnee pelata varman päälle ja valita lehteen mukaan myös tuoreita tarinoita. Joillekin lukijoille ne ovat varmasti suurin syy tilata lehteä.
Roope-setä-lehden Platina-numeroiden tapaan Klassikkoon voisi ottaa osaksi tekijäteemaiset numerot, vaikka sitten neljästi vuodessa. Vuosittaista ilmestymis- tai sivumäärää ei mielestäni olisi tarpeen kasvattaa vaan 8/12 numeroa voisivat olla nykyisenkaltaisia lehtiä, mitkä sisältävät puoliksi klassikoita ja puoliksi uudempaa materiaalia.
Loput 4/12 voisivat sitten olla tämän uuden lehden kaltaisia teemanumeroita, mitkä olisi omistettu aina yhdelle taiteilijalle.
Barksin ja Rosan kaltaisten itsestäänselvyyksien lisäksi omat teemalehdet voisi koota Marco Rotan, William Van Hornin, Vicarin, Daniel Brancan, Floyd Gottfredsonin, Paul Murryn, Romano Scarpan, Giovan Battista Carpin, Massimo De Vitan, Luciano Bottaron ja Giorgio Cavazzanon kaltaisten isojen nimien tarinoista. Tällaiset teemalehdet nostaisivat ainakin minun mielenkiintoani Klassikkoa kohtaan entistä enemmän.
