Ei kaiken Marvel-tarjonnan niin korkeaoktaanista tarvitsisi olla. Vaikka jotakuta piirtäjää tai kirjoittajaa ei olisikaan koskaan autuaaksijulistettu saattaa hänen tuotantonsa olla hyvinkin viihdyttävää.
Toisin kuin esim. uusimman hämiksen "kortinpeluu-episodi". Aivan kamalaa. Nykyisten yltiörealistisesti tietokonesnobbailujen kera laadittujen poliitisesti hyperkorrektien, älykkäitä dialogeja pursuavien sarjisten vastapainoksi kaipaisi vanhaa kunnon yksinkertaista ja jopa älytöntä kamaakin.
Ei kaiken tarjonnan tarvitse herättää syviä kunnioittavia huokauksia rokokoo-tuoleissa istuvissa esteetikoissa. Jos sarjakuvan taiteellisuutta ja korkealaatuisuutta liiaksi alleviivataan menettää se viihteellisyytensä.
Jotenkin supersankarisarjakuvan alalla on tullut helmasynniksi liiallinen henkevyyden tavoittelu, hyväksynnän hakeminen "korkeakulttuurin kardinaaleilta" ja lajin kaupallisten, viihdyttävien, iloittelevien juurien anteeksipyytelevä vähättely.... ainakin Suomessa tuntuu siltä. Eiväthän lapset meillä enää juuri lue supersankarisarjakuvaa, vain me vanhat pierut jaksamme innostua. Emmehän mekään aikoinamme ihastuneet marveleihin ja teriksiin sen takia, että ne olivat korkeakultuuria, vaan siksi että ne olivat puhdasta väärentämätöntä "roskaa". Siksi tämän päivän lapset tulisi myös vietellä lajin pariin vanhoilla simppeleillä jutuilla - ja samalla me fossilitkin pääsisimme nauttimaan sellaisista "aidoista tekohelmistä" joita emme ole vielä lukeneet.
