Kysymyksiä DC:stä *SPOILER*

[Doctor Phantomizer]

Mutta Post-Crisis tai Post-Infinite Crisis jatkumoon se ei kuulu, ja käsitin X-Menin tarkoittavan tuota. Mutta selvennetään vielä että ei siis minun tietojeni perusteella kuulu nykyisen mainstream Teräsmiehen tai Post-Crisis Teräsmiehen jatkumoon. Vain Mooreverseen ja Pre-Crisikseen.

[X-men]

Voisitko tarkentaa mistä moinen käsitys on syntynyt?

Sekoitin lehdet mutta kumminkin kyseessä on pre-COIE-tarina (Superman Annual 11, perunamaa ei kertonut suomi-julkaisua):

Blackest Nightin alussa (alkupuolella oikeammin) Mongulin poika katselee isänsä "urotekoja" ja yhdessä kuvassa on Teris kukka rinnassaan ja Battis ja WW juoksevat toiseen huoneeseen. Ellei Mongul ole tehnyt samaa juttua post-COIE/IC-versumissa niin tuota ei olisi pitänyt näkyä.

[Doctor Phantomizer]

Aah, eli ellen väärin ymmärtänyt, meni Mooret sekaisin...

Blackest Night on Post-IC. Eli tuo on niitä jotka tulivat osaksi jatkumoa IC:n myötä. IC:n myötähän DC otti Pre-Crisiksen ja Post-Crisiksen parhaat palat osaksi jatkumoa, ja ne palat jotka ovat osa jatkumoa, ovat vilahtaneet Post-IC tarinoissa hiljalleen.

Jossain sivulla pidetään yllä listaa tarinoista jotka ovat osa Post-IC jatkumoa, koitan kaivaa sen esille joku päivä. Mongul vilahti muistini mukaan joissakin Post-Crisis tarinoissa, pitää nuokin vielää tarkistaa jotta pysyn hahmon suhteen kärryillä itsekin.

Mutta vastaus siis on:
Se tuli osaksi jatkumoa IC:n myötä, ja käsittääkseni Blackest Night ei ole ensimmäinen, jossa on viitattu tarinaan osana jatkumoa. Muistelisin että jossakin Teris tarinassa viitattiin tähän myös. Olisikos ollut niin, että se kukka olisi vilahtanut Yksinäisyyden Linnakkeessa ja Teris taisi muistaakseni Brainiac tarinassa laittaa Wonder Womanin antaman Kandoripullon aidon Kandorin tilalle. Pitää tarkistaa.

Tuo tarinahan on niin suurena klassikkona pidetty, että se vilahti yhdessä Justice League tv-sarjan jaksossakin. Suomeksi tarina tuli Alan Mooren DC Universumi opuksessa.

[Vincent]

Mikä on virallinen Jokerin syntytarina? Yksi nettisivu väittää, että tämä oli (huono) stand up-koomikko, joka sitten otti ja tippui kemikaali altaaseen muuttuen Jokeriksi, kun taas toinen väittää tämän olleen Punahuppu niminen roisto, joka tippui ed.mainittuihin kemikaaleihin. Onko kumpikaan oikein? Jos ei niin miten kaikki sitten tapahtui?

[tmielone]

Mikä on virallinen Jokerin syntytarina? Yksi nettisivu väittää, että tämä oli (huono) stand up-koomikko, joka sitten otti ja tippui kemikaali altaaseen muuttuen Jokeriksi, kun taas toinen väittää tämän olleen Punahuppu niminen roisto, joka tippui ed.mainittuihin kemikaaleihin. Onko kumpikaan oikein? Jos ei niin miten kaikki sitten tapahtui?

Jollen ole ihan täysin väärässä, niin mitään virallista versiota ei ole. Jokeri taustaa ei avata liiaksi, jotta hahmo pysyisi sopivan salamyhkäisenä ja kiinnostavana.

Tuo stand up -koomikko juttu taitaa olla peräisin Mooren Tappavasta pilasta. Brubakerin The man who laughs -tarinassa (tullut suomeksi DC spesiaalin sivuilla) taisi olla jokin toinen versio. Parempi muistisemmat voivat täydentää.

[X-men]

Muut muutokset ovat vähäpätöisiä jatkumovirheiden korjauksia.

Osuukos Teräspojan (Clark ei Conner Kent ja ei Superboy-prime) olemassaolo ja seikkaileminen lapsi-Legioonalaisten kanssa tuohon?

Komppaan Jukkaa että Red Hood-tarina on se ainoa oikea Jokerin alkutarina (kunnes DC retconnaa sen joksikin muuksi).

[Doctor Phantomizer]

Jollen ole ihan täysin väärässä, niin mitään virallista versiota ei ole. Jokeri taustaa ei avata liiaksi, jotta hahmo pysyisi sopivan salamyhkäisenä ja kiinnostavana.

Jep. Se, miksi Jokerin syntytarinoita on niin monia, on selitetty sillä että Jokeri muistaa taustansa välillä toisin. Näin siis Alan Mooren Tappavan Pilan mukaan. Fanien näkökulmasta mainittu kemikaaleihin putoaminen on kuitenkin varmasti tapahtunut, ja nämä olisivat sitten vaikuttaneet Jokerin muistiin jotenkin.

[Gothicus]

Jep. Se, miksi Jokerin syntytarinoita on niin monia, on selitetty sillä että Jokeri muistaa taustansa välillä toisin. Näin siis Alan Mooren Tappavan Pilan mukaan. Fanien näkökulmasta mainittu kemikaaleihin putoaminen on kuitenkin varmasti tapahtunut, ja nämä olisivat sitten vaikuttaneet Jokerin muistiin jotenkin.

Eikö näiden jatkumoiden yms. vatvominen ja pohtiminen tee supersankarisarjakuvien lukemisesta ahdistavaa? Minusta tuntuu, että on yksi lysti miten esimerkiksi jonkun Jokerin syntytarinan yksityiskohdat on jossain lehdessä esitetty, kunhan ne palvelevat hyvin käsillä olevaa tarinaa ja tekevät siitä iskevän. Samoin noiden muiden jatkumojuttujen pienien yksityiskohtien kanssa. Jos seikkailu on hyvä, niin onko sillä oikeastaan mitään merkitystä jos sen tapahtumat ovat vähän ristiriidassa jonkun 80-luvun lehdessä olleen puhekuplatekstin kanssa? Minusta ei. 

[Veli Loponen]

Eikö näiden jatkumoiden yms. vatvominen ja pohtiminen tee supersankarisarjakuvien lukemisesta ahdistavaa?

Niinpä. Se on oikeasti sääli, että nykymeno tuntuu olevan niin jatkumokeskeistä.

[Gothicus]

Kummat tuon äärimmilleen viedyn jatkumonysväämisen kanssa mahtavat olla enemmän tosissaan; osa lukijoista, vai kustantamot ja sarjakuvien tekijät? Olen taipuvainen uskomaan, että tekijäpuoli ei ole todellisuudessa niin pilkuntarkka jatkumoiden miljoonien eri kommervenkkien kanssa. Vasta siinä vaiheessa, kun urputus alkaa lukijapuolelta käydä kiivaaksi, keksitään joku puolivillainen selitys sattuneille epäloogisuuksille, jotta saadaan kiihkeimmät sarjisnörtit tyytyväisiksi. Niinpä esimerkiksi Jokerilla saattaa olla joukko toisistaan hieman poikkeavia syntytarinoita. Draaman luomiseksi johonkin tarinaan on pitänyt hieman lisätä jotain uutta, jonka voi myöhemmin halutessaan vaikka unohtaa jne. Päälinjoista pidetään tietenkin tekijäpuolellakin visusti kiinni.

[X-men]

Kummat tuon äärimmilleen viedyn jatkumonysväämisen kanssa mahtavat olla enemmän tosissaan; osa lukijoista, vai kustantamot ja sarjakuvien tekijät?

Kustantamot ja tekijät tykkäävät usein viitata seikkailuun joka tapahtui vuosia/vuosikymmeniä sitten (esim. DC muisteli BLssä Mongulin ja Teriksen kohtaamista vuosikymmeniä sitten ja Marvel taasen DRn alussa esitti mm. Muurahaismiehen ja Hämiksen alkuaikojen seikkailuja), lukijat myös viittaavat vanhoihin tapahtumiin aikalailla mm. DCn foorumilla.

Parasta olisi kaikille tehdä kunnon rebuutti ja aloittaa nollasta (kuten Marvel teki HRssä ja Ultimateissa) mutta kustantajat eivät tee sitä koska pelkäävät lukijoiden kaikkoavan ja osa lukijoista taasen eivät halua ja osa taasen olisi mielissään nollasta aloittamisesta, tekijöistä on paha sanoa.

[Jarkko Sikiö]

Eikö näiden jatkumoiden yms. vatvominen ja pohtiminen tee supersankarisarjakuvien lukemisesta ahdistavaa?

Tekee se. Jatkumolla ei ole tuon taivaallista väliä.

[Veli Loponen]

Kustantamot ja tekijät tykkäävät usein viitata seikkailuun joka tapahtui vuosia/vuosikymmeniä sitten

Vanhoihin tarinoihin viittaaminen olisi mahdollista ilman jatkumosta meuhkaamistakin.

Parasta olisi kaikille tehdä kunnon rebuutti ja aloittaa nollasta

Parasta olisi unohtaa rebootit ja jatkumot ja keskittyä vain tekemään hyviä tarinoita.

[Doctor Phantomizer]

Off-topic, mutta menköön...

Vanhoihin tarinoihin viittaaminen olisi mahdollista ilman jatkumosta meuhkaamistakin.

Taas kerran:
Määritelkää jatkumo.

Mutta joillekin, kuten minulle, juuri tuo vanhoihin tarinoihin viittaaminen tapahtuneena on se jatkumo. Siksi en ymmärrä, miksi siitä nostetaan meteli. Jatkumo on minulle se niin sanottu "behind the scenes". Esimerkiksi jokin aika sitten Hämiksessä Juggernaut viittasi erääseen klassikko tarinaan, jossa hänet pudotettiin keskelle Atlannin valtamerta tms. Juggernaut sitten siinä lievästi raivostuneena kertoo kuinka selvisi tästä mahdottomasta paikasta.

Minusta on aina ollut aivan tuhottoman tylsää, että tarinassa sankari voittaa pahiksen, eikä siitä sitten enempää. Minua kiinnostaa mitä sen jälkeen on tapahtunut. Behind the scenes. Miten Lex Luthor selvisi hengissä vaikka hän selvästi räjähti kokonaisen planeetan mukana? Minua kiinnostaa enemmän tämä kuin se miten Teräsmies pelastaa kylän, lentokoneen, junan ja talon.

[Gothicus]

Parasta olisi unohtaa rebootit ja jatkumot ja keskittyä vain tekemään hyviä tarinoita.

Olen samaa mieltä ja varsinkin rebootit! Naperona joskus 80-luvulla tuli ostettua divareista Hämähäkkimiehiä, Hulkeja, Ihmenelosia ja Teräsmiehiä aina kun niitä tuli sarjakuvapinoja plaratessa vastaan. Lehdet tuli siis luettua aivan satunnaisessa järjestyksessä, mutta voi hemmetti miten mahtavasti niiden parissa silti viihtyi. Ei haitannut yhtään, vaikka lehden ensimmäisen sivun ensimmäinen kuva olisi ollut juuri edellisnumeron lopussa lentokoneesta pudonneesta sankarista. Sarjakuva imaisi silti heti täysillä mukaansa. Joskus kuukausia myöhemmin myös tarinan alkuosa saattoi tietysti osua jossain divarissa käteen ja mikäs sen mukavampaa. Toisaalta 80-luvun lehdissä jatkokertomukset olivat luonteeltaan aika erilaisia, kuin nykyiset vastaavat.