Mustanaamio

[Reima Mäkinen]

Tuo on mukaelma Sy Barryn yhdestä ruudusta. Kansitaiteilijan mielestä se on ilmeisesti edustava otos Mustanaamiosta ja seikkailun kannalta olennainen.

Sarkasmi ymmärretty. Mutta varmaankin kyse on vain siitä että pitää 5minuutissa saada joku kansikuva tehtyä.
Sinänsä mielenkiintoista että metodi on sama kuin vaikkapa Rolf Gohsilla, joka teki Semicin kasari ja ysärimustiksiin maailman hienoimpia kansikuvia. Siis varioimalla hieman ja piirtämällä uudelleen jotain seikkailun kuvamatskua.

[Reima Mäkinen]

Tuossa kun oli juttua Ilta-Sanomien laadusta niin laitetaanpa vertailu italialaisesta Mustiksesta, josta oli tämä näyte Kaukoranta-Kemppisessä.

Ainakin tuolloin joskus muinoin italialaiset ovat painaneet viivat ja rasterin skarppina, mutta leikanneet osan stripin ylä ja alareunasta pois. Tai mitä lienee heillä ollut KSF:n materiaali? Skarppi viiva ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Taitaapi olla niin että nuo ohuimmat viivat (ja sitä kautta sävyt) eivät tuossa Iltsikan koossa, tuolla paperilla, toistuisi ilman ylimääräistä rasterointia. Ainakin itse valitsisin tuon Ilta-Sanomien ratkaisun.

Skannissa korostuu myös mielenkiintoinen vaalea harmaa pinta, Dianan pään alla, joka tulee painopellille jääneestä ylimääräisestä väristä. Jossain muussa lehden kappaleessa voi tuota harmaata olla enenmmän, muualla tai sitten ei ollenkaan. 

Hauska oli myös K-K:n kuvateksti vuodelta 1972, joka kertoi että Mustanaamio oli ennen rakastaja, mutta ei ole enää. Silloin oli vielä "lälly Mustis" odotti tulemistaan.

Ja niille, jotka eivät täällä seuraa piirtopuolta. Viime viikon aihe oli Phantom

[Reima Mäkinen]

Erittän mielenkiintoinen Mustisploki. Australialainen dude on väitellyt tohtoriksi Mustanaamiosta! Mies näyttääkin ihan Kit Walkerilta, mutta se nyt on sivuseikka. Paljon hauskoja mustistärppejä ja mukana on tietenkin myös ruottalaisten panos hahmon kehittelyyn. 

[Timo Ronkainen]

Oo... cool... The Ghost Who Walks: A Cultural History of The Phantom Comic Book in Australia, India and Sweden. Noin paksu kirja Mustiksesta! Jospa tuon jostain saisi...
Acknowledgements-osiossa Germund Von Wowernin nimi väärin. Toivottavasti ei itse kirjassa. 

Timo

[sarja]

Diana on valtavan tyylikäs. Singh merirosvot tarinassa hän on tutkimusmatkailija ja seikkailija. Sukeltaa meren alla sukelluspallolla. Kun luen tarinaa, niin tulee mieleen Jules Verne.
Ensimmäisessä tarinassa Diana on melko dynaaminen ja  puolustaa  itseään konnia vastaan. Tämä ensimmäinen Diana on  upea. Hän on ei epäröi hypätä laivan mastosta mereen.
Falk ja Moore muuttivat Dianaa myöhemmin, eikä Ilmarosvot ole enää Singh merirosvojen veroinen tarina. Kiinnitin huomiota myös Dianan upeisiin vaatteisiin sekä tarinassa esiintyviin autoihin. 30- luvun muoti on tarkkaan taltioitu piirroksiin.
Varsin yleistä 30- luvun jännäreissä ja sarjakuvissa on huppupäiset kiinalaiset, joiden asua koristaa lohikäärmeen kuvio.
Hai altaasta tulee mieleen myöhempien aikojen James Bond Tohtori No. Aivoihin tulee väkisin mieleen Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipposen kuunnelmat, jotka olivat 40- 50- luvuilla suosittuja kuunnelmia.
Kun katson Dianaa, niin tulee mieleen Hollywoodin naisnäyttelijä, mutta en muista nimeä. En tiedä, että olisiko Dianalla esikuvaa?

[Sampsa Kuukasjärvi]

Mukavaa analysointia, sarja.

Tarinan mukaan Ray Moore käytti Dianan mallina aikansa filmitähtiä ja vaimoaan Clairea. Täällä on harvinaisia kuvia Ray Mooren perhealbumista; jokainen voi itse miettiä näköisyyttä. Claire itse kertoi, että hänen joitakin eleitään käytettiin Dianan apuna (etsin myöhemmin linkin tähän).

LISÄYS: Täällä on Ray Mooren kuolinuutinen, jonka yhteydessä Claire sanoo Dianan esikuvasta: "Oletan, että joitakin asentoja ja eleitäni on saatettu käyttää. Sanoisin, että en ollut suoraan malli."

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kun katson Dianaa, niin tulee mieleen Hollywoodin naisnäyttelijä, mutta en muista nimeä. En tiedä, että olisiko Dianalla esikuvaa?

Pitipä googlettaa 30-luvun naistähtiä. Ehkä Mooren Dianassa on ripaus esimerkiksi Carole Lombardia tai Loretta Youngia?

(Sivumennen sanottuna luin joskus, että Hedy Lamarr oli Taika-Jimin Nardan ulkonäön esikuva.)

[Reima Mäkinen]

Tuolla sisällöntuotantopuolella oli joskus puhetta mahdollisuudesta kirjoittaa Mustanaamion maailmankuvasta tms.

Jaahas, jos puhutaan siitä mitä haluaisi tehdä, niin minulla on sen listan kärjessä "Mustanaamion maailmankuva/ kuva Afrikasta". En vain tunne tarpeeksi Mustista, jotta saisin moisen jutun kasaan. Ja tuskin tulen ikinä tuntemaankaan.  

Tänään löysin MN 5/2010:n jossa on Magnus Erikssonin artikkeli Rasismi Mustanaamio-tarinoissa. Odotin siltä kyllä vähän enemmän kun juttua kannessakin mainostetaan. Kuitenkin sellainen aika lapsille sopiva ja pinnallinen pläjäys. Mutta tyhjää parempi tietennii.

Allaoleva kuva ei liity pahemmin ketjun aiheeseen, mutta skannasin nyt piruuttaan. (Kääntöpuolella oli juttu Kemin vuoden 1987-kinkereistä, siksi tuo on säästynyt)

[Sigma]

Onkohan jossain kooste "viidakon vanhoista sananlaskuista"? 
Threadi on aika pitkä, joten en jaksanut etsiä aiempaa, pahoittelen laiskuuttani.

[Reima Mäkinen]

Kirjastotädit vastaa sanontojen taustasta ja Wikipedia tietää aika monta sanontaa.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Wikipediaan on pantu hyvät, hiotut sanonnat. Muitakin kyllä on olemassa. Esimerkiksi uusimmasta näkkäristä (1972) löytyvät seuraavat: ”Kun Mustanaamio hiipii, on käärmekin hänen rinnallaan kuin iso ja kömpelö elefantti” (s. 39) ja ”Mustanaamio toimii nopeammin kuin silmä ehtii huomata” (s. 208).

Tuolla sisällöntuotantopuolella oli joskus puhetta mahdollisuudesta kirjoittaa Mustanaamion maailmankuvasta tms.Tänään löysin MN 5/2010:n jossa on Magnus Erikssonin artikkeli Rasismi Mustanaamio-tarinoissa. Odotin siltä kyllä vähän enemmän kun juttua kannessakin mainostetaan. Kuitenkin sellainen aika lapsille sopiva ja pinnallinen pläjäys. Mutta tyhjää parempi tietennii.

Mustanaamion maailmankuvasta saisi kiinnostavan artikkelin. Minulla ei ole tuota Mustista, mutta pitääpä hankkia se. Yksittäisiä artikkeleita tästä aiheesta varmaan löytyy minulta. Bo Lundinin 70-luvun alun kirjassa Salongsbödlarna on aika kivasti analyysiä monista eri sarjakuvista; siinä on myös artikkeli Mustanaamiosta.

[Kahkonen]

Wikipedian 12 sanontaa ovat Legenda Vaeltavasta aaveesta -kirjasta. Samanlaista tekstiä muuten kuin omassa pikku tutkielmassani, löytyy netistä pdf. Olisinkohan itse kirjoittanut nuo tai joku toinen tekstini pohjalta?

[X-men]

Wikin muokkaushistorian perusteella Bluto aloitti Viidakon sanonnat (27.10.2007) ja sen jälkeen anonyymit ovat sitä lisämuokkailleet.

Kahkonen itekkin on muokkaillut wikiä mutta ei koskenut sanontoihin (ellei sitten anonyyminä).

[Reima Mäkinen]

Mustanaamion maailmankuvasta saisi kiinnostavan artikkelin. Minulla ei ole tuota Mustista, mutta pitääpä hankkia se. Yksittäisiä artikkeleita tästä aiheesta varmaan löytyy minulta. Bo Lundinin 70-luvun alun kirjassa Salongsbödlarna on aika kivasti analyysiä monista eri sarjakuvista; siinä on myös artikkeli Mustanaamiosta.

Tuon MN-lehden jutun perusteella Fredrik Strömbergin Serinegern -kirjassa on yksi kokonainen luku Mustiksesta. (Semmoinen mielikuva että tuo olis ilmestynyt englanniksikin, vai oliko se käännös sittenkin ruots. sarjakuvan historiasta. hmmm...)

[VesaK]

https://books.google.fi/books/about/Black_Images_in_the_Comics.html?id=Zo32ygAACAAJ&hl=fi

Löytyy englanniksikin.