Tämän päivän Keskarissa eli Keskisuomalaisessa on mukava sivun juttu Mustiksen loppumisesta ja muutenkin sankarin piirteistä. Otsikko on ”Elävänä haudattu”. Haastateltaviksi on valittu olennaisia Mustis-ihmisiä. Ainoaksi puutteeksi jutussa näen, että Lee Falkia ja vuotta 1936 ei mainita.
Jutussa Asko Alanen muistelee antoisia aikojaan Mustiksen parissa ja arvelee, että Mustis ei koskaan palaa Suomeen nykymuodossa. Hänestä sankarin seikkailuihin ei muutoin ole tarvinnut pettyä koskaan, mutta vuoden 1996 leffa ei ollut onnistunut.
Kari Leppänen on vihainen: ”Ensi tieto, jonka lopettamispäätöksestä sain, oli tyrmistyttävä. Mietin, miten Mustanaamiolle kehdataan tehdä tällaista.” Leppänen uskoo, että lehti voisi kannattaa, jos sitä markkinoitaisiin paremmin eikä siltä vaadittaisi suurta voittoa. Hän toivoo uutta kustantajaa ja puhuu viime aikojen 3 000 kappaleen levikistä, mikä on yleinen virhe – tuo määrä kun on koko painos.
Vielä Rumba-lehden päätoimittaja Viljami Puustinen kertoo siitä kun Mustanaamio suojelee lehteä edelleen. ”Mustista fanittanut Puustinen luonnehtii suojelijaansa voimakkaaksi ja positiivista energiaa tihkuvaksi, joka inspiroi tekemään työt täysillä ja oikeudenmukaisuutta puolustaen.” Lehti on ilmestynyt aina ja merirosvojakaan ei kuulemma ole näkynyt.
