Piyo?

[Raaka]

Maison Ikkokun suloisella Kyoko Otonashilla on usein esiliina, jossa lukee Piyo.

Piyo on arvattavasti tavaramerkki - mutta minkä tavaran?

[laymon]

Käsittääkseni "piyo, piyo" on suomeksi "piip, piip", eli kananpojan ääntelyä, mutta viisaammat korjatkoon, jos olen väärässä.

[isokana]

Ei ole korjattavaa. Kananpojat tosiaan sanovat "piyo". Siksipä Piyopiyon mannekiinina on kananpoika.

Obs! Allaoleva sivusto sisältää söpöilyä. Teitä on varoitettu.

Pääsivu, ihana animaatio:
http://www.piyopiyo.com.tw/

Tuotteita:
http://www.piyopiyo.com.tw/eng/p3.asp

[laymon]

Mutta kun Kyokolla ei ainakaan vielä (odottelen kirjastosta osaa 5) ole lapsia, niin miksi hän käyttää vauvatuote-esiliinaa? Vai onko tämä Piyo-esiliina Japanissa jotain samaa kuin takavuosien suomalainen Kesko/Hankkija-lippalakki?

Tuskin mistään tuotemerkistä on edes kyse, vaan pelkästä söpöstä esiliinasta, jossa kananpoika sanoo piip.

[Reima Mäkinen]

Rumiko Takahashi on tosiaan "mieltynyt" tähän kananpoikajuttuun. Ranmassakin tuo on näkynyt jo ainakin parii kertaa. Muistaakseni peilattuna, tosin.

[Jari Lehtinen]

Animen viimeisessä osassa (Kanketsuhen / The Final Chapter) naimisiin mennyt Kyoko on jopa rouva Ichinosenkin mielestä aikuistunut sen verran, että Ichinose antaa Kyokolle uuden esiliinan. Siinä ei lue enää "Piyo piyo" vaan "Koke koke" (kot kot).
Mangassa tätä muistaakseni ei nähdä.

[laymon]

 onko asia ymmärrettävä niin, että Japanissa käytetään esiliinoja, joissa länsimaalaisin kirjaimin esitetään, mitä japanilainen kananpoika "sanoo" (japaniksi)?

En ole Japanissa käynyt, mutta ainakaan mangassa tuollaiset jutut eivät ole mitenkään epätavallisia.

[Reima Mäkinen]

Noita Piyo tuotteita (kirjoituspaperia, kirjekuoria, tms.) näkyi olevan myytävänä Helsingin "japskitavarakaupassa" Blippossa( olikohan se nimi tuo?) Foorumissa. En kattonu missä ne oli tehty.

Tosiaan länsimaisin aakkosin kirjoittaminen ei ole mitenkään vierasta japanin kielelle. Siellähän on sikäli edistynyt systeemi että voidaan käyttää kirjoitusmerkkejä eri järjestelmistä (kanji, hiragana, katakana, romanji...) sen mukaan kuin tarve vaatii tai mieli tekee.