Keskustelua Jysäyksestä

[laymon]

Eilen putosi postiluukusta  Anime-lehti, tänään Jysäys ja Katso. Kyllä nyt kelpaa.

Varsin mukavaa ja kepeää luettavaahan Jysäys on, joskin se zombie-pläjäys hiukan rikkoi tunnelmaa. Ensimmäisestä Jysäyksestä tuttu Katseen Kantamattomissa sopisi mielestäni lehden tyyliin paljon paremmin, mutta kyllähän zombietkin nyt luki, vaikka kantaaottavuuteen tähtäävät kauhutarinat eivät koskaan oikein ole iskeneet. Toinen kylmäksi jättänyt pätkä oli Minun Pihani, mutta tällä kertaa esim. Petteri ja Patteri sekä Roihuvuorikin jaksoivat hymähdyttää, toisin kuin viime vuonna.

Jahas, mielipiteeni lehden sarjoista on näköjään melko erilainen kuin edellisen kirjoittajan...

[VesaK]

Ymmärsinkö oikein, että jos nyt tilaan kuusi numeroa, niin tämä nyt ilmaisena tullut on yksi niistä kuudesta?

Jep, juuri näin on asia. Eli tämä + 5 numeroa tulee kotia sillä 12 eurolla.

[Petteri Oja]

Nyt kolahti laatikko. Tilaus lähtee tilipäivänä.

Tän ekan numeron myöhästymisen voi kyllä antaa anteeksi, mutta jatkossa ei enää. Toisaalta on turha edes nurista tästä ekasta numerosta; eihän Banaanilla todellisuudessa ollut mitään velvoitetta postittaa sitä  yhtään kellekään.

Viimeistään nurinat unohtui kun huomasin että lehti tuli kirjekuoressa! Johtuiko se pelkästään mukana tulleesta lappusesta, vai tullaanko Jysäys jatkossakin lähettämään kuoressa? Jos, niin se on valtavan mukava asia. Eipähän pääsis postinkantaja lukemaan lehteä ennen mua eikä turmelemaan sitä muuten. Pelkäänpä kuitenkin että kuoritus jää tähän ykkösnumeroon.

Se täytyy vielä kerran todeta että kyllä tää Jysäys on ihan liian halpa lehti. Tuntuu että ryöstän teitä. Nostakaa hintaa heti!

[VesaK]

Heh heh. Ei nosteta hintaa vielä ainakaan. Aikaa vei todellakin myös tuo tilausrekisterin luominen, jatkossa ei moista vaivaa enää tarvitse nähdä. Seuraava lehti tulee ihan lehtenä, ilman kirjekuorta.

[J.M:salo]

Harmi. Tuo kirjekuori sinällään olisi varmaan ratkaissut aika monella tuon tilauskysymyksen. Olisi suojannut lehteä; kun postinkantaja on mitä on (lukekaa aiemmin topicissa), niin kirjekuori olisi ratkaissut tod näk ainakin oman tilauskysymyksen.

[TeroH]

Tänään kolahti lehti postiluukusta viimein. Palautetta lehden sisällöstä alla luettelomuodossa lyhyinä kommentteina.

Roihuvuori: Hupaisa.
Bioutifulland: OK, mutta tuskin tätä jaksaisi paljoa enempää.
Zombiet: Paljon hauskoja yksityiskohtia, vaikkei tarina lopulta ollut kovin erikoinen. Mielellään näkisi ainakin pari jaksoa lisää.
Frissenin ja Davisin haastattelu: Rytmitti lehteä hyvin, ja oli sopivan mittainen. Ei tällaiseen pikakatsaukseen tietysti paljoa tule asiaa, mutta lyhyt ja ytimekäs sopii hyvin lehteen jossa on monien eri tekijöiden sarjoja. Hyvä!
Praedor: Perusjuttu, ei valittamista.
Minun Pihani: Tämä kolahti, pidin erittäin paljon. Hyvä!
Henriette: En tiedä. Ei mitään vikaa, mutta ei jäänyt mieleenkään.
Petteri ja Patteri: Hupaisa.

Yleisesti, ei ollenkaan huono lehti. Positiivinen vaikutelma ainakin jäi. Ja eihän antologialehdessä kaikesta tarvitsekaan pitää, lehdenhän pitääkin avata näköaloja sellaisiin sarjoihin joita ei välttämättä tulisi muuten lukeneeksi. Tilannen seuraavat 6 numeroa.

[Jarmo]

Eipä oikein napannut. Muut sain luetuksi paitsi pihajutun. Kaunokirjoitusteksti ajoi ohi epäluettavuudellaan. Zombijuttu oli tavallaan ihan ok. Petteripatteri hymyilytti. Kansitarina oli huonosti piirretty, ylipitkäksi venytetty vitsinpoikanen. Praedor oli hyvää praedorlaatua.

Hinta-laatusuhde oli siis ihan ok.

[Jari Lehtinen]

No niin, Victor Meldrew täällä. Ja huono tuuli sikseen, nimittäin

Jyväys on loistava lehti.

Kuten ehdittiin jo sanoakin, hintaansa nähden aivan liian hyvä. Tekijäesittely on aina plussaa - olkoonkin että niissä aina säännönmukaisesti tekijällä ei ole paljoa sanottavaa. Vanha juttu, tekijä tulisikin kohdata töidensä kautta, ne kertovat niin paljon enemmän.
Jotkut sarjat tuntuisivat kaipaavan jonkinlaista taustamaailmansa valottamista. Esim. Roihuvuori on loistava käännösnimi, mutta mitä, missä, ja miksi nämä otukset ovat? Heti se ei valotu, etenkin kun jaksot ilmestyvät sivu kerrallaan aika hitaasti. Sellaisesta olisi hauska lukea.
(Tietysti kun aikoinaan luin ensimmäisiä Ruutuja, niin ihmettelin, kuka näistä kaippareista nyt sitten on se Niilo Pielinen, ja mikä hän on, mutta Ruutu ilmestyikin joka viikko.)
Bioutifoulland oli parasta antia.

[Janne Kuusinen]

Tuli eilen. En pettynyt. Hämmästyin, miten nuivasti ihmiset ovat täällä ottaneet vastaan Bioutifullandin. Sehän oli jotain suht ainutlaatuista. Miten pitkälle sarjakuvien kliinisyys oikein voi mennä? Sisäinen graafikko heräsi jopa tällaisella sarjakuvatavis-plantulla. Minusta tuo oli myös hyvin hauska, ironinenkin ehkäpä. Yksisivuiset ja zombit vetosivat myös. Hiltusen fantasiasta en niin välitä, mutta tunnustan miehen ansiot.

2e. Porukka tuntuu haluavan silti täydellisyyttä. Mielestäni Jysäyksestä syntynyt "Mitä siinä nyt sitten oikein pitäisi olla?" -keskustelu on saanut jopa tahattoman koomisia piirteitä. Ehdottaisin, että tekijät pitävät oman päänsä ainakin aluksi, eivätkä yrittäisi heti miellyttää kaikkia ja kaikkea. Mieleen tulee Myrkky-lehden linja, jossa teinipaskiaislukijakunta yrittää vuodesta toiseen savustaa mielipiteillään Kellermanin Rockya ja Kazin Underworldia ulos lehdestä, mutta ne pysyvät, koska ne nyt ovat toimituskunnan mielestä vaan niin pirun hyviä! Jotain tuon suuntaista voisivat myös Ratia ja kummpanit koettaa jossain määrin.

[Anssi Rauhala]

...koska ne nyt ovat toimituskunnan mielestä vaan niin pirun hyviä! Jotain tuon suuntaista voisivat myös Ratia ja kummpanit koettaa jossain määrin.

Jossain määrin jotain tuon suuntaista koettavatkin.

En sitten enää jäävää itseäni tämän aiheen suhteen, vaan kerron suoraan: Vakavamieliset kokoukset Arktisessa Banaanissa ratkaisevat, mitä lehteen painetaan. Mattipekka on kunnioitettavan tarmokkaasti pyrkinyt tunkemaan toimituksellisesta seulasta läpi sarjoja, jotka hänen mielestään sen ansaitsevat. Ja vaikka en itse osallistukaan noihin summit-kokouksiin, olen ymmärtänyt, että kaikki Jysäykseen tuleva materiaali on pätevästi perusteltua, nojautuen 1) "asiantuntijalausuntoihin" (mm. minun ja Banaanin henkilöstön) ja 2)vankkoihin näkemyksiin (päätoimittajan ja ikuisesti ylistetyn kustantajan).

Jos maailmassa on yhtään oikeutta, näemme vielä, miten Jysäyksen sivumäärä kasvaa tuomaan lukijoiden silmien eteen yhä enemmässä määrin huippulaatuisaa sarjakuvaa. Olen nähnyt vilauksen, mitä on varastossa tulevan varalle. Sieltä löytyy paljon näkemisen arvoista kamaa, mistä suuri osa suomalaisyleisöstä ei edes tiedä. Vielä.

[Mattipekka]

Jotain tuon suuntaista voisivat myös Ratia ja kummpanit koettaa jossain määrin.

Joo, no, ei lehdestä missään vaiheessa ole tarkoitus jukeboksia tulla. Jouluun saakka ainakaan ei jumiuduta mihinkään yhteen sarjaan, vaan puretaan täällä tuntemattomien sarjakuvien sumaa. Pudottelemme mielestämme iloisia yllätyksiä lukijoiden iloksi. Kvaakkilaiset sitten erottelevat jyvät akanoista.

Haluaisin silti kiittää mielipiteenvaihdosta, jota täällä tapahtuu. Kommentit julkaistusta kokonaisuudesta ovat aina arvokkaita, vaikka jotain tiettyä sarjaa ei lopetettaisikaan/julkaistaisi lisää sen perusteella. Se antaa kuitenkin arvokasta osviittaa, kuinka isoja paloja minkäkin tyyppistä tavaraa uskaltaa julkaista jatkossa ilman, että lehti suorastaan karkoittaa lukijat.

Vakavamieliset kokoukset Arktisessa Banaanissa ratkaisevat, mitä lehteen painetaan.

Kun lehti on näinkin ohut, toimitus tottakai tappelee verissäpäin siitä, kenen suosikit mahtuvat seuraavaan numeroon. Päätoimittajalla on se etu, että koska kaikki materiaali on hänen esiinkaivamaansa, hän voittaa aina

Eiköhän tuo nykyinen numero nyt ole aika perusteellisesti reposteltu. Kiitos kaikille! Toimitus vetäytyy ensi viikolla konklaaviin valitsemaan syksyn sarjoja, joten tarkkailkaa savupiipuja.

[xml]

Lehden ulkomaiset sarjat ovat ihan hyviä lukuunottamatta Minun pihani-sarjaa. Mutta yksipuolisuutta sisällössä on kyllä havaittavissa:

Roihuvuori (1 sivua), 2001, Dupuis, kuvitus Grojnowski
Biouttifoulland (6 sivua), 2004, Dupuis, kuvitus Arthur de Pins
Zombiet, jotka.. (12 sivua), 2004?, Humano, kuvitus: Guy Davis
Minun pihani (4 sivua), 2004, Dupuis, kuvitus: Constant
Henrietta (2 sivua), 2003, Dupuis, kuvitus: Dubuy & Berberian
Petteri ja Patteri (1 sivua), 2003, Dupuis, kuvitus: Cuadrado


Kaikki Jysäyksen sarjat ovat tältä vuosituhannelta, eikö ole tarkoitus julkaista vanhempia sarjoja?

Hankintakanavana näkyy olleen pääasiassa Dupuis (Spirou). Rajoittaako tämä jatkossakin valittavia sarjoja?

Lukuunottamatta Dubuy & Berberian -paria kaikki kuvittajat ovat suhteellisen tuntemattomia. Esimerkiksi www.bedetheque.com -sivustolta ei löydy ollenkaan de Pinsiä ja Grojnowskin ainoa sarja on Dragz. Ovatko "tuntemattomien" tekijöiden sarjojen julkaisuoikeudet halvempia? Eikö kannattaisi valita sarjoja, jotka ovat menestyneet muualla mutta Suomessa tuntemattomia? Eikö Jysäyksen eräänä tavoitteena ollut esitellä eri sarjoja, joista hyvän vastaanoton saaneita voitaisiin julkaista albumeina.

[Mattipekka]

Kaikki Jysäyksen sarjat ovat tältä vuosituhannelta, eikö ole tarkoitus julkaista vanhempia sarjoja?

Pääpaino on tuoretavarassa. Klassikoitakin tulee silloin tällöin, jo ensi numerossa on yksi, mutta testiyleisö on ollut vähän nuivaa niitten suhteen: "Tää on niin vanha"

Hankintakanavana näkyy olleen pääasiassa Dupuis (Spirou). Rajoittaako tämä jatkossakin valittavia sarjoja?

Ei, seuraavassa numerossa yhteensä neljän kustantajan tuotteita + Praedor. Mikään olemassaoleva lehti ei ole suoraan sellainen, jollaisen Jysäyksestä haluan. Joten shoppaillaan laajasti.

Ovatko "tuntemattomien" tekijöiden sarjojen julkaisuoikeudet halvempia?

Ihan saman hintaisia. Sisällön perusteella valitaan. Sitä paitsi on hauskempaa yllättää tuntemattomilla helmillä kuin virallisesti hyväksytyillä "uusklassikoilla" Mutta kyllä niitäkin tulee.

Eikö kannattaisi valita sarjoja, jotka ovat menestyneet muualla mutta Suomessa tuntemattomia?

Henkilökohtaisesti pidän tätä yhtenä suurimmista riippakivistä ja erehdyksistä post-Non Stopin jälkeisessä euro-alpparien kustannuspolitiikassa. Liikaa on kustannettu periaatteella: "Se on myynyt miljoona Ranskassa, ostakaa tekin." Jysäyksen linja rakennetaan käsityönä suomalaiselle yleisölle sellaisista palasista, joilla koen olevan jotain annettavaa tälle pohjoiselle kansalle.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että mitenkään karsastaisimme menestyneitä sarjoja, jos ne ovat meille sopivia, päinvastoin.

Eikö Jysäyksen eräänä tavoitteena ollut esitellä eri sarjoja, joista hyvän vastaanoton saaneita voitaisiin julkaista albumeina.

Tokihan kustantajalla on tuollainenkin pilke silmäkulmassa, mutta minä teen ensisijaisesti hyvää lehteä.

[Raaka]

Ostin Jysäyksen, kun se oli Suomalaisessa Kirjakaupassa aivan kassan vieressä (loistopaikka lehdelle) eikä maksanut sen enempää.

Onneksi ei maksanut. Sarjat olivat minusta harrastelijatasoa.

[Timo Ronkainen]

Onneksi ei maksanut. Sarjat olivat minusta harrastelijatasoa.

Jos ne olivat harrastelijatasoa, mikähän mahtaisi olla ammattilaistasoa?

Timo