Aku Ankan taskukirjojen erikoisjulkaisut

[Kahkonen]

Mitkä mestarien tarinat pitäisi kokelmassa olla? Ei ehkä aivan vasta julkaistuja kuten Scarpan Irokeesikaulanauha, Neljäs ulottuvuus, Altacraz. De Vitan loistavan Pohjola-trilogian uusintajulkaisusta ei ole kuin kaksi vuotta. Olisihan noita ennen julkaisemattomiakin, jos ei valita vain Taskari-tarinoista; Scarpan ja De Vitan kokonaan omiakin monta.

Klassikkopastissit olisi yksi teema, "Taskarin klassikot". Italiassa niitä on ollut useampi julkaisusarja, Suomessakin yksi.

Nimiehdotukset noille ideoillesi: Lännen Taskari, Viidakon Taskari, Ilmojen Taskari, Aavikon Taskari, Merten Taskari, Avaruuden Taskari. Taskarin teemanumeroissa on muuten ollut kauhua, fantasiaa ja jännäriä mutta sci-fi vielä puuttuu.

[Lurker]

Minä haluaisin sellaisen kuin Pitkät Taskarille, joka voisi olla vaikka tripla-kokoa.

Siinä julkaistaisiin ennen julkaisemattomia tosi pii-i-tkiä tarinoita, joita Inducksin mukaan on vaikka kuinka. Sillä Mikki ja Hessu Danten Helvetissä -tarinalla voitaisiin aloittaa.

[Kahkonen]

Kannatan. Katselin juuri sitä Inducksista ja tuli mieleen, onko runonkäännös voinut muiden syiden ohessa haitata julkaisua. Vaikka Eino Leinon vanhahtavaa käännöstä saisi kyllä käyttää vapaasti.

Inferno on Inducksin mukaan 69 tai 73 sivua pitkä.

Soul 1988 voisi olla seuraava, 250 sivua. Se on julkaistu ikuisuus sitten eli käytännössä ennen julkaisematon.

[haplo]

Sillä Mikki ja Hessu Danten Helvetissä -tarinalla voitaisiin aloittaa.

Saahan sitä toivoa. Sellaisia pätkiä olen tuosta nähnyt, ettei taskaritoimituksella taida olla pokkaa tuota julkaista. Muun muassa keitettiin Sepeä (vai oliko se joku muu hahmo?) padassa ja Hessu paistetaan öljyssä. Jos tämä julkaistaisiin, niin mieluiten sitten erikoisjulkaisuna kovissa kansissa. Ja kovalla hinnalla, vaikka sitä en kyllä toivo...

[OP]

Mikki ja Hessu helvetissä olisi kova!

Heti kun luin nuo teidän nimi/aihe-ehdotukset erikoistaskareille, aloin janoamaan sellaisia. Taskarin Mestarit, Taskarin Maisemat, Taskarin Klassikot, Pitkät Taskarille, erikoisjulkaisusarja Mikille (miksei saman tien ihan kokonaista omaa julkaisua, jos jotain!).

Eikö Pitkät Taskarille voisi olla paremminkin Taskarin pitkät?

[Miqz]

Eikö Pitkät Taskarille voisi olla paremminkin Taskarin pitkät?

Käsittääkseni Lurkerin nimiehdotuksessa oli ripaus sarkasmia mukana...

[OP]

Käsittääkseni Lurkerin nimiehdotuksessa oli ripaus sarkasmia mukana...

Niin jo, kyllä mä sen tajusin, mutta silti. Ääh. Unohtakaa. 

Ostin muuten English Editionin, en ole vielä lukenut.

[Janne]

Tänään pitäisi ilmestyä Taskarin sankareiden viimeinen osa. Näin hauskaa unta, jossa paljastui ensi vuoden vastaavan sarjan nimi ja osien sisällöt: Taskarin Mestarit, 1 - Scarpa, 2 - Carpi, 3 - De Vita, 4 -Cavazzano ja yllätys yllätys, 5 - Bottaro.

Tuon enneunen soisin toteutuvan. Ja vieläpä sillä tavalla, että suurin osa tarinoista olisi Suomessa ennen julkaisemattomia.

Taskarin sankarit 4 vaikuttaa selailun perusteella melko yllätyksettömältä. De Vitaa ja Cavazzanoa aika runsaasti. Pari Scarpaa ja yksi Carpi. Mukana oli muutama uudempikin piirtäjä. Mutta ei vieläkään Gattoa, mikä on vääryys! Yllättävää sen sijaan oli, että ainut ennen julkaisematon on Dalla Santan, jota en ihan mestarismiehenä pidä, piirtämä. Käsikirjoituksesta siinä vastaa Sisti, joten se hieman lisää odotuksia.

[Miqz]

Yllättävää sen sijaan oli, että ainut ennen julkaisematon on Dalla Santan, jota en ihan mestarismiehenä pidä, piirtämä. Käsikirjoituksesta siinä vastaa Sisti, joten se hieman lisää odotuksia.

Takakannessa sitä kutsuttiin helmeksi klassikon sijaan. Hyvä disclaimer toimitukselta :-). Pari tarinaa olen tuota ehtinyt lukemaan, ihan kelpo uusintoja mielestäni. Mukana on jopa yksi Faracin ja yksi Castyn käsikirjoittama juttu. Uusinnat ovat myös ensimmäisiä, toisin kuin edellisessä, jossa uusittiin kolmanteen kertaan, ja vielä aika nopeaa edelliseen julkaisuun. Ihan kelpo pokkarilta toi vaikuttaa, ekan osan kanssa tappelevat sarjan parhaan osan tittelistä.

[Miqz]

Ai niin, unohtui mainita Taavi Ankan ystäville tiedoksi, että tässä neljännessä osassa Taavilla on iso rooli neljässä pitkässä tarinassa.

[Henendo]

Arvostelussa Taskarin sankarit 4 Kaukana kotoa;

Jostakin syystä odotin sarjan tämän osan floppaavan pahasti, tosin en millään muista, miksi sellaisia kuvittelin. Sisällysluetteloon katsahtaminen tukee hetken ajan flopin odotusta, mutta...

Kolumbusperhon kujeet, Romano Scarpa, AATK 14
Klassikko! Tarvitseeko muuta enää sanoa?
Unohdettu lipas, Bruno Concina - Massimo De Vita, AATK 119
Hieno kuvitus sekä hieno juoni. Loppu töksähtää hieman, muttei sentään vähennä liikaa tarinan arvoa.
Vain muutaman kympin tähden, Tito Faraci - Alessandro Gottardo, AATK 260
Samat sanat kuin edellisen kohdalla, tosin ilman töksähtävää loppua. Faraci on tämänkin sarjan kohdalla erittäin taitava, Gottardo hakee vielä itseään, mutta eivät nämäkään piirrokset suinkaan huonoja ole.
Kala-Kalan silmä, Osvaldo Pavese - Giovan Battista Carpi, AATK 12
Kirjan toinen, tosin hieman turhan lyhyeksi jäävä, klassikko.
Seikkailu Siperiassa, Bruno Sarda - Massimo De Vita, AATK 18
Erittäin lupaava tarina. Päätyy hyväksi, muttei loistavaksi. Giorgio Pezzin on ollut taitava tällaisten aiheiden kanssa.
Protopterixin kannoilla, Massimiliano Valentini, Giorgio Cavazzano, AATK 276
Tämä tarina on minulle henkilökohtaisesti erityisen tärkeä ja nostalginen, joten lienen jäävi arvostelemaan sitä. Minun silmissäni se näyttää täydelliseltä.
Jumalten ravinto, Giampaolo Barosso - Romano Scarpa, AATK 119
Jälleen hienoa jälkeä oleva tarina. Tämä tarina ei jää liian lyhyeksi, vaikka siltä saattaisikin ensin vaikuttaa!
Työpaikka numero 4867, Massimiliano Valentini - Emilio Urbano, AATK 268
Ei-niin-hauska yksisivuinen. Urbanon Hannu ei miellytä silmää.
Kampurken kivi, Giorgio Pezzin - Massimo De Vita, AATK 239
Ensimmäinen Mik de Hiir -seikkailu ikinä! Juuri tällaisten aiheiden kanssa Pezzin on käsittämättömän mestarillinen! Valitettavasti täytyy sanoa, että tässä tarinassa tekijä(t) tuntuvat vielä etsivän sitä oikeaa de Hiirtä. Tarina tuntuu loppuvan turhan nopeasti kuin se jäisi kesken. Tosin nopea loppu on ollut yleinen piirre de Hiir -jatkumossa.
Pekingin ankat, Manuela Marinato - Alessandro Perina, AATK 288
Olenkohan tämänkin kanssa jäävi? Vanhat asiat tuntuvat painavan vaakakupissa, kun sanon sarjan olevan todella hyvä.
Mustan valaan arvoitus, Casty - Giorgio Cavazzano, AATK 311
Castyn debyytti Suomessa ansaitseekin uusintajulkaisun. Tätä voin sanoa mestariteokseksi ilman jääviysongelmia.
Uniajan ihme, Alessandro Sisti - Giuseppe Dalla Santa, ensijulkaisu
Hieman ihmettelen juuri tämän tarinan valintaa ennen julkaisemattoman sarjan paikalle. Kuten Miqz totesi, toimitus on ovelasti vaihtanut takakannen ylistyssanan klassikosta helmeksi. Minä en kuitenkaan näe tätä helmenä. Se on vain hieman tavanomaista parempi tusinatarina. Dalla Santan piirrokset hivelevät silmiä.
Katala kätkö, Bruno Sarda - Andrea Ferraris, AATK 265
Vielä loppuyllätyksenä opus tarjoaa aika nokkelan yksisivuisen.

...kirjan luettuani en voi mitenkään kutsua sitä flopiksi. Hieno, muttei loistava, teos tämä on. Taskarin sankarit sai hienon päätöksen. Nyt jäämme vain odottamaan, mitä hyllyyn ensi vuonna tupsahtaa (uskallan väittää, että sarja saa jatkoa).

Suosittelen tätä kirjaa erityisesti Massimo De Vitan, Taavi Ankan sekä Kroisos Pennosen ystäville. Mikin ystävät saattavat pettyä siitä, että tämä jää jokaisessa esiintymisessään sivurooliin.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Haa! Luulitteko, että selviytyisin arvostelusta ilman yhtäkään kunnollista valitusta? Tässä tulee: sivun 1 kuva on järkytys!

[Keuhko]

Mikin ystävät saattavat pettyä siitä, että tämä jää jokaisessa esiintymisessään sivurooliin.

Jaa. Kuumatka olisi ollut juuri passeli tähän kirjaan.

[OP]

Taskarin sankarit nelonen oli hyvää kamaa, sarjan paras osa yhdessä kolmosen kanssa. Ei jättänyt odotuksiani kylmiksi, vaikka parantamisen varaa toki olikin.

Kolumbusperhon kujeet oli mahtava tarina.
Taikaviitta ja unohdettu lipas oli selvä Kadonneen aarteen metsästäjät -leffavaikutteinen alusta loppuun. Hyvä tarina.
Vain muutaman kympin tähden oli oikein kiva ja erilaisempi tarina.
Kala-Kalan silmä ei ollut mikään erikoisuus, mutta laatutarina kuitenkin.
Seikkailu Siperiassa oli kirjan ainoa pitkä Indiana Hopon seikkailu ja vieläpä pettymys! Potentiaalia parempaan olisi ollut, kurja tarina.
Protopterixin kannoilla oli ihan hauska hupailu, joskin loppuratkaisun saattoi osittain aavistaa.
Jumalten ravinto tarina ei pettänyt! Oikea helmi!
Kampurken kivi! Ensimmäinen Mik De Hiiren tarina! En ennen ollut lukenut, pieni pettymys kun ei tuonut sellaista seikkiluintoa kuten sarjan muut osat. Lainatakseni Henendoa: "Valitettavasti täytyy sanoa, että tässä tarinassa tekijä(t) tuntuvat vielä etsivän sitä oikeaa de Hiirtä." Ja tämä tosiaan loppui liian yhtäkkiä. Muissa osissa en niinkään ole asiaan kiinnittänyt huomiota.
Pekingin ankat on turha, tyylitön ja mitäänsanomaton mulle.
Ja Castyn Mustan valaan arvoitus onkin sitten todella kovaa tasoa! Hienoa, että tämä uusi mestari pääsi tähänkin erikoisjulkaisusarjaan. Ei ehkä ihan parhaimmistoa mieheltä, mutta silti todellakin kovaa tasoa.
Uniajan ihme -tarinasta olisi voitukin saada "helmi" paremmalla käsikirjoituksella. Ihan hyvähän toi oli, mutta liikaa jonninjoutavuuksia. Lopun vitsi oli hyvä, mutta muuten loppuratkaisu oli idioottimainen.
Yksisivuiset olivat molemmat taas sivuntäytettä. Eka oli tyhmä, toinen ihan kohtuullisen "vitsikäs".

Kun nyt vertaan Taskarin sankarit kolmosta ja nelosta, ehkä kolmonen on piirun verran parempi. Mene ja tiedä, onnistunut taskarisarja kaikinpuolin, kakkonen oli kuraa mutta minkäs tuolle voi. Ja ensi vuonna uus kehiin vaan!

[Janne]

Kumma, että Taskarin sankarit neloseen ei ollut mahtunut ainuttakaan Rodolfo Ciminon kirjoitamaa tarinaa. Hänen seikkailuissaan tavaramerkki on se, että aina lähdetään jonnekin.

[Kahkonen]

Nimiehdotukset noille ideoillesi: Lännen Taskari, Viidakon Taskari, Ilmojen Taskari, Aavikon Taskari, Merten Taskari, Avaruuden Taskari. Taskarin teemanumeroissa on muuten ollut kauhua, fantasiaa ja jännäriä mutta sci-fi vielä puuttuu.

Katselin LTB Spezialeja ja siellähän noita on. Tulee varmaan Suomeenkin joskus.

Pitkien tarinoiden julkaisuun olisi Castylla ainakin neljä ennen julkaisematonta: 1, 2, 3 ja 4. Vaikuttavat varsin hyviltä.