Eh, oli vaan ihan pakko narutosta pitävänä sanoa että se tarina ei ekassa volassa ehdi edes alkaa, siinä vasta vähän esitellään hahmoja jne. x) Mutta ymmärrän erittäin hyvin kantasi, itse luen vain sellaisia mangoja mitkä iskevät heti ekoilta sivuilta asti kuin tuhat volttia 
Samaahan joku sanoi tuolla One Piecestä. En ota asiasta se enempää paineita. Tässä tulee juuri kumminkin esiin se ero mikä on lukea kokoelmia ja (lähes loppumattomatonta) jatkista viikosta toiseen.
Minusta on ihan kohtuullista lukea kirja loppuun vaikkei heti pitäisikään, ja miettiä vasta sitten mikä se oli miehiään. Mutta toisaalta kun maailmassa on niin pirusti kaikkee, niin ei sitä voi joka sarjalle "antaa armoa" tyyliin "lukaisempa vielä yhden kirjan, jos homma sattuisi vihdoin käynnistymään". Tässä siis tulee tavallaan tekijän ja julkaisijan dilemma. Lukija/ostaja pitää saada kiinnostumaan sen verran että se tulee takaisin, huijatuksi itsensä tunteva ei tule.
Piiiitkiiiiin juttuihin sitä paitsi kiintyy jo siitäkin syystä kun tulee viettäneeksi niiden kanssa paljon aikaa (eikä myöskään viittisi tunnustaa, että turhaahan se oli).
PidänNaruton piirrostyylistä sillä siitä tulee mieleeni mm. Judge Dredd -piirtäjä MCMahon. Muutenkin olin innoissani siitä miten päähenkilö oli toisaalta aika realistinen hahmo inhimillisine tarpeineen. Hahmot alkoivat kuitenkin tuntua siltä, että niistä oli jo lihat kaluttu heti puolen välinjälkeen ja kuten sanottu, vähän turhan tasapaksuun tappelukseen se kokonaisuuskin sitten jumahti. (Sehän on se poikain mangan ikuinen ongelma!) Ei todellakaan tullut mitään kliimaksin tuntua tms. Ei palkinnut lopussa
