Sapiens. Osa 1: Ihmiskunnan synty

[Marika Oksa]

Bazarilta on ilmestynyt sarjakuvaversio Yuval Noah Hararin Sapiens-kirjan ensimmäisestä osasta Kognitiivinen vallankumous (https://www.bazarkustannus.fi/kirja/sapiens-ihmiskunnan-synty/). Kirjan arvostelu: https://www.kvaak.fi/5764/2020/10/27/yuval-noah-harari-sapiens-osa-1-ihmiskunnan-synty/.

En ole lukenut Hararin kirjaa, jonka pohjalta sarjakuva on tehty. Minulla ei siis ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia sarjakuvan sisällön suhteen. Kirjan kohtuullisen rempseä lähestymistapa historiantutkimusta kohtaan oli kuitenkin mukava yllätys eli arvostelun kirjoittaja viihtyi hyvin lukemansa äärellä.

[Reijo Valta]

Aivan hiljan Yleltä tuli dokumentti, jossa arveltiin ihmisen synnyinkodin sittenkin olevan Euroopassa. Mutta se oli tieteen kannalta vielä ennakkotietoa, väliaikatietoja tutkimuksista.

Sarjakuva oli mainio, nautittava lukea. Katselin tekijöiden sovittaneen kaikenlaista sarjakuviksi, mutta suomeksi tuskin muuta heiltä tulee. Hyvä että edes tämä saatiin näytteeksi ranskalaisen sarjakuvakulttuurin yhdestä puolesta.

[Reijo Valta]

Hyllyyn Eerolla on vahvoja ennakkoluuloja Hararia kohtaan ja ne näkyvät sarjakuvaversion arvioinnissa.

Arvio: Sapiens – Ihmiskunnan synty

[Jarkko Sikiö]

Kuvitus näyttää upealta. Toivottavasti sarja saa jatkoa, maltan tuskin odottaa että parin vuoden päästä saavun taas Suomeen.

[Lurker]

Hyllyy-blogissa aika räväkkä arvio kirjasta.

[Reima Mäkinen]

Hyllyy-blogissa aika räväkkä arvio kirjasta.

Miksi hyllyy-arvostelu piti toisen kerran tänne linkittää? Minusta tuo ei myöskään ollut ollenkaan räväkkä:

Loppujen lopuksi tämä Sapiens-sarjiksen pelinavausosa on aivan mukiinmenevä sarjakuvatietokirja, joka ei ota kerronnassaan suuria taiteellisia riskejä,

Yhdessä Kvaakin arvion kanssa Hyllyy antaa kyllä aika hyvän kuvan teoksesta. Mitä mieltä olisin tästä tietokirjojen sarjakuvitusgenrestä ylipäätään. Tai no, ei kyllä minua varten. Ei todellakaan. 

[vekka_of_savo]

Kirja luettu ja teatteriesitys aiheesta nähty. Sarjakuvaa ei taida enää jaksaa, paitsi jos tulee vielä murreversio savoksi.

[jura]

Minä olen lukenut kirjan, sarjakuvaa en vielä. Vähän outo idea, oli ensimmäinen ajatus, kun kuulin tästä.

Minulla oli samankaltaiset ajatukset, mutta päätin antaa sarjakuvalle mahdollisuuden. Ja hyvä niin, sillä sarjakuva oli kirjaa parempi. Kirja oli ihan OK, mutta se ei suuremmin tehnyt minuun vaikutusta. Sarjakuvasta sen sijaan innostuin. Olen Hyllyyn-arvostelun kanssa monista asioista eri mieltä. Minusta sarjakuvassa oli huumoria, ja vieläpä osuvaa sellaista. Mutta kukin ymmärtää huumoria omalla tavallaan. Sarjakuva päätyy toivottavasti niiden nuorten (ja vanhempienkin) käteen, jotka karsastavat kirjaversiota. Opettavaista - ja vieläpä hauskalla tavalla.

[Marika Oksa]

Hesarissa ilmestyi tänään arvostelu Ihmiskunnan synnystä: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007728254.html (ei ole maksumuurin takana, ainakaan vielä). Jutussa on mukana taustatietoakin, mm.:

"Guardian-lehden haastattelussa Harari kertoi, että aluksi hän ei halunnut henkilöhahmoksi, koska ajatteli, että se olisi itsekeskeistä. Sarjakuvantekijät vakuuttivat hänet hahmon tarpeellisuudesta kerronnalle."

Olen tekijöiden kanssa samaa mieltä siitä, että Hararin sarjis-hahmo on olennaisen tärkeä sarjakuvasovituksen toimivuuden kannalta.

[psalonen]

Sarjassamme Lukulaari yllättää iloisesti #2: Altanin Kolumbuksen lisäksi hyllystä löytyi Hararin Sapiensin kakkososa "Sivilisaation peruskivet"

Nyt onkin mukavaa yllätystekemistä viikonlopuksi kun saa syventyä kumpaankin opukseen

[Sampsa Kuukasjärvi]

Ostin joskus kaksi Sapiens-sarjakuvakirjaa uutena kirjakaupasta tai sarjakuvakaupasta. Ne jäivät odottamaan lukemista. Äskettäin innostuin hankkimaan puuttuvan kolmannen osan käytettynä netin kautta, ja sen jälkeen luin putkeen kaikki.

Kyllähän nämä ovat hieman raskasta, mutta hyvin kiinnostavaa aatehistoriallista luettavaa. Harari näkee hienosti laajoja kokonaisuuksia ja antaa syitä ilmiöiden synnylle: esim. viestinnän, lakien, rahan, imperiumien, sukupuoliroolien, uskontojen ym. Tiedän, että monet tieteilijät pitävät hänen näkemyksiään yksinkertaistuksina, mutta kokonaiskuva kiehtoo minua.

Harari nojautuu tämän päivän postmoderniin filosofiaan, jossa puhutaan paljon vähemmistöjen ja eläinten oikeuksista ja rakennetuista identiteeteistä ja ns. suurista kertomuksista. Hän kritisoi uskontoja, etenkin monoteistisia sellaisia voimakkaasti ja minusta aiheellisesti, mutta itse erotan henkisyyden eri asiaksi ja myönteiseksi. Aluksi piirrostyyli tuntui hutaistulta, mutta nyt tuntuu siltä että sen pitää olla juuri tällaista. Jos joku on vähänkään historiasta kiinnostunut, suosittelen näitä.

Sarjan osat ovat siis Ihmiskunnan synty (suom. 2020), Sivilisaation peruskivet (suom. 2022) ja Kehittyvä ihmiskunta (suom. 2024). Ilmeisesti myös neljäs kirja Tieteellinen vallankumous on joskus tulossa suomeksi, koska sitä mainostetaan kolmannen kirjan lopussa. En ole lukenut tietokirjaa, johon sarjakuvat perustuvat.

(E: Typo.)