Silloin kun vielä päreen valossa skannailtiin, niin kuvanlukijoiden nopeudet olivat sellaisia, että työtä nopeutti aika tavalla jos viivapiirrosta ei tarvinnut 600dpi harmaasävyissä ruveta skannaamaan. Nykyään skannerinopeudet ovat sitä luokkaa, että järkevämpäähän nuo piirrokset on harmaasävyissä (600dpi) koneelle ottaa. Nimittäin, piirrosta joutuu yleensä aina retusoimaan jonkun verran, eikä esimerkiksi kuvan pieni kääntäminen edes onnistu bitmappimuodossa, joten kuvan joutuisi joka tapauksessa kääntämään grayscaleen.
Eli siis harmaasävyinä sisään, tarvittavat korjaukset ja bitmapiksi vasta sitten, koko ajan 600 dpi. Ja vaikka lopullinen työ olisi 300dpi könttä niin viivat kannattaa varmaankin skannata 600dpi ja pudottaa resoluutio (harmaasävyissä) vasta sitten, näin tulee ohuetkin viivat mukaan.
Mutta sitten tuosta värityksestä. Painoon menevän värityön CMYK-muunnos tehdään vasta ihan lopuksi, valmiiseen väritykseen, koska muunnosta tehdessä joutuu ottamaan huomioon käytettävän painotekniikan ja profiilit. Toisekseen CMYK-muodossa työskentely olisi raskaampaa, eikä kaikki ohjelmien ominaisuudet edes toimi. Tai näin olen antanut itseni ymmärtää.
Jos viivat ja värit yhdistää vasta vektoriohjelmassa, pitääkö kiinnittää huomiota overprintteihin tai semmoisiin? Ja mitä sen mustan pitää siinä tapauksessa olla?