Miten olisi kaikenmaailman alienit, jos scifi vain maistuu?
Scifihän on maistunut jo pitemmän aikaa.
Silloin kun ensimmäinen Star Wars -elokuva, siis se ihan ensimmäinen koskaan tehty, saapui Suomeen niin ihmisoikeuksiani poljettiin törkeästi lokaan enkä päässyt näkemään sitä amerikkalaista kaupallista humpuukia. Törkeää. Ajattelin kirjoittaa asiasta Maolle, mutta se jäi kun en osoitetta saanut mistään.
Mutta alienit siis ovat myöskin mielenkiintoisia hahmoja - Valerianin seikkailuissakin eniten ovat juuri ne mielenkiintoiset ökkömönkiäiset viehättäneet.
Entäs puhuvat talot?
Pientä. Keksin jopa idean puhuvasta planeetasta - okei, kopioin sen muinaisesta Ihmenelosten seikkailusta, jossa vilahti Egon, puhuva planeetta. Möykky räjäytti sitten ydinlatauksen sen sisällä ja Egon ei enää uhannut Maata, vaan sen muuttunut kiertorata johtikin suoraan Aurinkoon - mutta planeetan kokoista hahmoa voi olla vähäsen vaikea hallita. Mutta sivuhahmona sellainen ehkä voisi ollakin.
Kaiuttimet olisivat kanssa mielenkiintoinen sarjakuvasankari. Siitähän saisi aikamoisen kauniit ja rohkeat-tyylisen draaman. Pääosissa mm: amisauton 600 euron ghettobläästerit ja vanha transistoriradio, sekä uusi 9.1 hifidolbysurroundsuperbassboom kaiuttimet ja niiden väliset kriisit.
Niin ja eräänlaista opetussarjaa olen myöskin yön pimeinä tunteina kaavaillut - sehän voisi tapahtua vuorotellen eri näkökulmista, eli mikrokomponenttien ja asentajan silmien kautta katsottuna. Vähän niin kuin se Judge Dreddin eräs tarina, jossa Dredd suorittaa ratsian jossakin pitseriassa ja tarina kuvataan torakan näkökulmasta.
Pizzasta puheenollen...
Esimerkiksi eiliset pizzan tähteet ja lämmin ykköskalja vosivat olla hyvinkin sympaattisia hahmoja.
Siis sulla on suora näköyhteys mun kämppään?
Tosin se ykköskalja on ollut siellä pöydällä kesästä asti, kun kuulin jostakin että ykkönen on helteellä parempi janojuoma. Ei sitä sitten kesän jälkeen ole juotu kuitenkaan. Vieläkö lienee juomakelpoista..?