Niinpä. Todella hyvää seikkailusarjakuvaa sekä tarinan että kuvituksen osalta. Lukijalle tulee, ainakin minulle, tunne siitä että kirjoittaja tietää tarkalleen mitä tarinaa kirjoittaa, mihin on päätymässä ja miten sinne aikoo päästä. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys kirjoittamisen saralla.
Janne mainitsi näkevänsä epäsuhtaa kuvituksen koomisen puolen ja kerronnan realistisuuden kanssa. Ymmärrän tuonkin näkökannan ja jäin miettimään voisiko tuo johtua siitä että silmä on tottunut yhdistämään Uderzon tyylin niin vahvasti Asterixiin jolloin tavallaan vuosikymmenten lukemisen jälkeen Asterix tulee lukijalle "läpi" tässäkin sarjassa?
Kiitos ja kunnia Egmontille tästä ja vielä A. Rauhalalle mainiosta käännöksestä. Kyllä maailma on taas pikkuisen parempi paikka, ainaskin minulle ja toivottavasti mahdollisimman monelle muullekin.
