Jaa-a. Taisin tapaamisessanne käydä viimeksi n. 2 kk sitten? Argh! Miksi se aika on tuommoinen?

Argh. Grrrrr. Jumatsuikka.
Taas voin vain sanoa että - ehkä - voisin koittaa vääntäytyä paikalle Capote-leffan jlk mutta kauan en varmastikaan jaksa olla. Olisipahan jotain vaihtelua kun tuppaa olemaan taas vaan elämä tällaista: tule töihin, lähde töistä, katso leffa, lue kirjaa, nuku, tule töihin, lähde töistä, juo kalja, lue kirjaa, nuku, tule töihin...jne...viikonloppu, juo kaljaa, lue kirjaa, katso leffaa, syö, nuku, sunnuntai, tylsää/krapula, nuku, tule töihin, lähde töistä...get the picture?
Noh, ainakin töissä on nykyisin mukava nainen jonka kanssa heittää huulta ja jorista ja on mukava tulla seuraavana päivänä töihin

Voisi se kevät silti alkaa jo pikkuhiljaa pilkistellä vaikka talvesta noin niinkuin tykkäänkin...
Onkos tapaamisillanne ollut edelleen niin sankka suosio kuin mitä tässä muistelen? Jos ei muuten niin kai sinne pitäisi tulla edustamaan proletariaattia, senkin taiteilijan rentut epäsäännöllisine päivärytmeinenne. Vitsi vitsi. (kai)