En nyt jaksanut jatkaa
sitä toista HS-haukkumaketjua, jätetään se vaikka kuukausiliitteen jutuille :-). Tässä ketjussa oli sopivampi henki ja parempia mielipiteitä tämän keissin kannalta.

Eli otsikolla "
Hiroshiman poika palaa kotiin" tuo alkoi.
Miten niin yltiömäisen melodramaattista?! Ei se Nakazawan lätyskä mikään uutinen ole! Että sitä kautta vaatisi asiallista käsittelytyyliä. Amerikkalaisten iskut vaativat
parisataa tuhatta ihmishenkeä. Eloonjääneiden kärsimyksen määrää tuskin pystyy liioittelemaan sitäkään. Mielikuvani mukaan Römpötti pitää usein teoksia kuitenkin turhan laimeina (mitään tutkimusta tästä en ole tietenkään tehnyt

). Onko nyt näin että kun kirjoitetaan kritiikki niin siihen riittää kritiikkiosioksi pelkkä tämmöinen mielipide? Hieman outoa minusta. Pari palstaa (joita en tähän kopioinut) tuossa käytettiin teoksen juonen yms. kuvailemiseen.
Lattea kritiikki minusta tuo on. Varsinkin kun ottaa huomioon teoksen tärkeyden ja laadun. Spiegelmania toki suitsutetaan vastaavasta duunista, enkä näe mitään syytä miksi tämä olisi sen huonompi.
Kieltä enemmän itseäni häiritsi tekstaus. Tosin sekään ei häirinnyt kuin nimeksi.
Oikeastaan syy tälle postaukselle oli tuo kritiikin lopun huvittava kämmä. Juttua on varmaan pantattu toimituksessa kuukausi kaupalla ja sitten se on tungettu kesän kunniaksi tyhjään koloon. (HS la 30.6. 2007, Kulttuuri C5) Ja sanomalehdestä kun on kyse, niin kielimokahan ei välttämättä ole sen henkilön jonka nimi tuolla alla lukee. Ikävää (tai tragikoomista) toki Römpötin kannalta.
Ilman kuvaakin vielä ruojakkeet tuon julkaisivat. ...Siis kuvaa albumista.
Varsinainen Hiroshiman poika -ketju