Myös lääketieteellinen selitys ehkä vaikuttaa asiaan.
Eli sama syy kuin Leppäsellä?

Ei maar. Nyt sitten "mestaripiirtäjä" ja "taikasivellinmies" kritisoi jo sitäkin että Savolainen esiintyy edukseen ja fiksusti, voi elämän syksy!
Olisi kiva kuulla mitä oppia Joonas sai välitettyä Leppäselle. Harmi että siksi ainoaksi oppipojaksi sattui niin epäsosiaalinen jörö, että perintö ei pääse vahingossakaan jalostumaan.
Kaikkien julkaisujen ei muuten tarttis olla välttämättä jotain pompöösiä integraali-linjaa. Vähempikin riittäisi. Mutta joo, eihän meillä ilmesty nykyään sarjakuvaa juuri muualla kuin paksuissa kovakantisissa kirjoissa.
Sarjiksessa Joonas-strippejä julkaistiin luvalla sanoen vähän hassusti. Taisivat olla jotenkin poikittain sivuilla ja ainakin minun kappaleessani ruskeita? Hankalia lukea kumminkin.
Banaanilta tuli tosiaan se kovakantinen kokoelma ja se onkin kyllä hieno. Samoin Jokisen kokoama "juhlakirja".
Minkähän verran Joonas teki niitä sarjakuvanpiirustus-opetussarjiksia, joista yhtä näytettiin tuossa telkkuohjelmassakin? Muistaakseni olen nähnyt pari muutakin. Pitäiskin kaivaa ne esiin "arkistostani". Tulikohan ne peräti julki Me-lehdesä, Omamarkassa vai missä ihmeessä niihin törmäsin?
Juban sarjakuville on omakin ketjunsa. Alan kehitystä vähän tarkemmin seuranneena on kyllä hämmentävää seurata Leppäsen ja kumppaneiden "todistajanlausuntoja" milloin kenenkin tekijän piirtäjänlaadusta. 80-luvun alussa aloittaneiden tuotantoon kun mahtuu monenlaista. Juba on ainakin ollut mainio siveltimenkäyttäjä, ja tähän varmaan Joonaksenkin arvio perustuu. Blueberryn tasoisen sarjan tekemiseen vaaditaan kuitenkin muitakin avuja kuin sivellintekniikkaa. Jos nyt oikein äityy spekuloimaan, niin tämän varmaan Jubakin huomasi aikansa B.D. -vaikutteisia juttuja väsättyään.