Tarkennan että ajoin takaa sitä että dialogi tarvitsee
mielestäni ehkä enemmän jonkinlaista nasevuutta,
svengaavuutta. Ideoiden rönsyilystä ei suinkaan ole
haittaa.
Kiitos. Otan kritiikin avosylin vastaan. Olen aivan samaa mieltä, että monissa voisi olla svengaavampi ote ja nasevampi tyyli. Muistan itsekin sitä pohtineeni joidenkin osalta. Sitten olen ilmeisesti laiskuuttani ajatellut, että jospa osan ei tarvitse ollakaan niin nasevia. Yrittänyt sitä paikata sitten tekemällä niitä lisää, että määrä korvaisi laatua
Voi sitten lopuksi vaikka huonoimmat pudotella pois kun on kasassa tarpeeksi.
Tuossa hetki sitten pohdiskelin vähän filosofisestikin, että joku kaunis päivä kun joku tekee sen täydellisen stripin, niin silloinkin kummiskin voi löytyä joku, jonka mielestä se voisi kuitenkin olla ihan pikkuriikkisenkin vielä parempi.
Se on vähän kuin taloa maalaisi. Maalaat sen punaiseksi, niin eikö naapurin isännän mielestä se kuitenkin vihreänä olisi ollut hienompi ja jos taas alunperin olisi sen vihreäksi maalauttanut, niin naapurin isäntä tulisi taas ehdottamaan, että mikäs on kun ei punamulta kelvannut.
Osaisitko muuten ihan konkreettisesti sanoa vaikka jostain tietystä stripistä, että miten sinä muuttaisit "luontodialogia" nasevammaksi ja svengaavammaksi. Olen varma, että esimerkkejä taatusti löytyy.
Itsekin huomannut, että strippi toimii paremmin mitä vähemmän siinä on tekstiä. Eli ainakin ne pitempi tekstiset vaatisivat varmaankin sitä korjaamista.
Toisaalta mietin, että tarvitseeko niitten kaikkien olla samantapaisia. Siinäkin mielessä se rönsyily tuli puheeksi.
Rönsyilyllä tarkoitin myös sitä, että strippiä tehdessä halusi jossain vaiheessa ängetä kaikki ideat samaan strippiin. Se söi nasevuutta ja teki raskaammaksi.
Siksi kirjoitin, että silloin voi samasta aiheesta tehdä useamman stripin, jotka ovat hieman nasevampia sen takia.
EI ole sellaista "vitsiähkyä" kun on liikaa tungettu niihin kolmeen ruutuun ideaa.
Kiitos palautteesta. Kritiikki on parasta palautetta, koska itsehän näille on kovin helposti sokea. Varsinkin juuri tehtyään. Vasta ajan kanssa huomaa tosiaan sen, että olishan tuonkin kohdan voinut sanoa paremmin tai jättää sanomatta kokonaan.
