Silence

[Hill]

Tarina sijoittuu tuhon jälkeiseen synkkään maailmaan jossa luonnosta ja jäljellä olevista ihmisistä on tullut vihollisia toisilleen.

Maailmassa on myös yhteinen paha/vihollinen/vaara joka esiintyy vain ääntä kuuluessa. Ihmiset ja luonto ovat oppineet elämään hiljaisuudessa metsissä ja vanhojen talojen raunioissa kuitenkin samaan aikaan toisiaan saalistaen ja peläten. Kommunikointi tapahtuu pääsääntöisesti alkeellisella viittomakielellä.

Sarjakuvassa ei juurikaan tule tekstiä tai sanoja olemaan mikä tietty vähän hankaloittaa tarinan kerrontaa ja juonta.
Haluan sarjakuvan tyylin ja kuvat pitää kuitenkin vähän arvoituksellisena ja sotkuisena, että niistä pitäisi analysoida vähän kauemmin että mitä tapahtuu ja mitä meinaa, kun ei ole tekstiä opastamassa.

30 sivua oon nyt piirtänyt suht valmiiksi alusta. Tosin ihan alkuun tulee vielä pieni prologi. Tarina on kirjoitettu melkein valmiiksi, n. 10 osaa kokonaisuudessaan.

Miten tää formaatti toimii? Onko kuvitus liian sekavaa, tietääkö suunnilleen mitä tapahtuu? Onko liian ahdasta "luettavaa"
Kuulisin mielelläni arvostelua ja kritiikkiä tästä alun kokeilusta.
Jatkanko tällä tyylillä vai pitäisikö vielä laittaa mietintämyssyyn.
Ja jos on heittää vinkkiä ja kikkoja tarinan kerrontaan ilman tekstiä!

Sarjakuvassa oleva tyttö on tarinan päähenkilö joka ei kuulu ihmisten vaan luonnon joukkoon.

http://www.webtoons.com/en/challenge/silence/list?title_no=109570

[Sini L]

Luin tuon ja mä pidin. Mukavan synkkää ja ideasi poikkeaa massasta.

Ekalla lukemalla ei kaikki kuvat auenneet, mutta tokalla lukemalla aukesi. Siellä on muutamia kuvia, joista en heti ottanut selvää ja ne olikin sitä fiilistelyä. Eli varaa on typistää kuvakerronnasta halutessa.

Käyttääkö tuo hahmo oikeaa viittomakieltä? Jos käyttää niin pisteet siitä. Viittomakieltä esiintyy muutenkin liian vähän kaikissa taidemuodoissa.

Jään innolla oottamaan tarinasi jatkoa.

[Reima Mäkinen]

Tosi hienoa jälkeä. Aivan kaikesta ei saa oikein selvää, mutta vaikutti siltä että ei tarinassa niin kovin paljon tapahdukaan. Toisaalta jännä tunne kun ensinäkemältä ajattelee että "toi näyttää ihan"... sit "voiks se olla"... ja lopulta "on se". Ei ole helppoa tehdä noin lähellä abstraktia olevaa jälkeä. Ihminen kyllä tunnistaa ihmisen siluetin, kasvot jne aika pienistäkin vihjeistä.

Alkuun ja edelleen vain hämmentää tuo nimi, joka yhdistyy niin vahvasti Didier Comesin klassikkosarjakuvaan. Eihän se nyt haittaa vaikka olisi saman nimisiä stooreja, mutta kun kyse on maailmanluokan tunnetusta vertailukohdasta... Toinen mikä tulee alun tapahtumista vahvasti mieleen on tuore Sigfried albumi (Zoom Teufel).

Myös selitys alussa saattaa joissakin kaltaisissani herättää ikävää epäuskoa koko rakennelman loogisuuteen. Ajatus että vaikka jossain metsässä voisi liikkua ääneti, siis rapistelematta, ei vain mene läpi. Todella pitkälle tyylittely on mennyt siinäkin että hahmo on alasti. Naked survivors -TVsarjan ihmiset ei kunnolla pärjää kolmea viikkoa. Entäs sitten väite että ihmisestä ja luonnosta tuli vihollisia keskenään, eikös ne ole sitä jo?  Vaikea myöskään kuvitella tai uskoa että ihmisten kulttuuri säilyisi ilman puhetta tai viestimistä, eli oletuksena on että kuvaat tämän kulttuurin ja lajin lopun. Kenties, jos kirjoittaisi ensin suomeksi ja vasta sitten kääntäisi englanniksi kun konseptin saa hiottua loogiseksi ja persoonalliseksi, auttaisi välttämään naiivin vaikutelman?

Liian ahdasta ei ole missään nimessä. Itse en ole sanattomien sarjakuvaromaanien suuri ystävä. Jäävät pakostakin ohkaisiksi sisällöltään ja ne tulee helposti luettua/silmäityä läpi liiankin nopeasti. Kyllähän näitä on, tyyliin Musturin Samuel tai manga Gon, kannattaa tutkia miten ne toimivat.
Sekä dialogi, että ajatukset voivat tuoda tarinaan kokonaan uusia tasoja ja paljon lisää syvyyttä, jos vain on jotain sanottavaa. Näillä "hiljaisilla" on kuitenkin varmasti oma ystäväkuntansa. Voittihan hieman vastaavaa rytmiä hakeva, lähes sanaton Pikku närhi muuta vuosi sitten Sarjakuva Finlandiankin.

[Hill]

Sini: Iso kiitos! Tarinassa käytetään oikean viittomakielen ja osittain keksityn pelkistetyn kielen sekoitusta sekä armeijan käsimerkkejä.

Reima: Kiitos palautteestasi. Täytyy myöntää etten paljoa tehnyt taustatyötä tuon nimen keksimisen eteen, olis voinut tarkistaa löytyykö saman nimisiä. Se oli työnimeltään tuo ja siihen se jämähti. En varmaan enään ala sitä vaihtelemaan, joku alaslogani mukaan ehkä.

Tuosta tarinan maailman epäuskosta ja loogisuudesta, toivon että ne aukeavat ja selittyvät paremmin tarinan jatkuessa, itselläni on mietittynät tarkat säännöt ja luonnonlait sarjakuvan maailmalle.

Päivitin aloituspostaukseen linkin Webtoonsin sivuille jossa aion sarjakuvaa ainakin toistaiseksi julkaista. Juuri tuli uusi 9 sivun päivitys.

[JV]

Pidin sarjakuvasta todella paljon! Ilmava, sanaton kerronta rullaa miellyttävästi ja mustanpuhuva rosoinen piirrostyyli on vaikuttavaa. Ekan jakson lopputapahtuma jää vähän epäselväksi - eli kun muutoin tarinan tapahtumat ovat aika simppeliä, liikkumista ym., niin varsinkin kun ei ole sanoja selittämään, kannattaisi kiinnittää erityishuomiota kerronnan selkeyteen silloin kun se on erityisen merkittävää.

Itse pidän sanattomista sarjakuvista suuresti, mutta se voi pitkässä tarinassa muuttua haasteeksikin - sekä informaation välittämisen että mielenkiinnon ylläpitämisen kanssa. Mielenkiinnon ylläpitämiseksi on myös hyvä hyödyntää tarinan rytmin vaihtelemista (esim. 2. osan rytmi on aika tasapaksu, ekan osan lopussa suden ja tytön katseissa on hyvin vuoroteltu mustaa ja valkoista.)

Aika paljon käytät elokuvamaisia kuva-ajoja, yksi mitä voi miettiä on kuvien rinnastaminen eri tavoin lisäämään jännitettä ja yllätyksellisyyttä (montaasi yms.). Esim. Scott McCloudin" Sarjakuva - näkymätön taide" -kirjassa on siitä paljon asiaa ja esimerkkejä.

Reiman kritisoimaa englanninkielistä selostusta kannattaa vähän viilata.

Silencen alkujaksot toi hyvän innostuksen minun lauantaiaamuuni ja seuraan sarjakuvan jatkoa suurella kiinnostuksella! Onko sinun henkilöllisyytesi tarkoituksella salainen, vai voiko tuota mainostaa Twitterissä tms. ihan koko nimeäsi käyttäen?

[Shunichiro]

Itse pidän sanattomista sarjakuvista, ja jos niihin aletaan lisätä selventävää dialogia tai narraatiota, se helposti banalisoi tunnelman ja latistaa kuvien tehoa. Eli jatkossakin teksti pois! Olen myös elokuvamaisen kerronnan ystävä, ja omissakin töissä suosin sitä useammin kuin perinteistä ruuduttamista.

Sanattoman sarjakuvan haasteena on haastaa lukija jatkamaan lukemansa parissa. Jos se on liian pitkä, lukija saattaa kyllästyä ja vain plarata loppuun. Tässä auttaisi kuvakerronnan tiivistäminen, eli jättää tyhjäkäyntiä ja muutama fiilistelyruutu pois. Varsinkin ensimmäisessä osassa tarina jää välillä paikoilleen, kun kuvat eivät edistä sitä tarpeeksi. Toki paikoilleen pysähtyminen on oleellista silloin, kun tarina niin vaatii, mutta ei liian kanssa.

Itse olen sortunut usein turhaan tunnelmointiin ja poseerauksiin, ja pyrkinyt viime aikoina vähentämään näitä elementtejä. Asiassa auttaa hyvä etukäteissunnittelu eli tehdä sarjakuvan sivuista suuntaa-antavia leiskoja sekä rajata episodin sivumäärä jo etukäteen. Näin suunnitellessa pystyy rakentamaan tarvitsemansa tiettyjen rajojen sisälle. Toisaalta, liika suunnitelmallisuus ei sekään ole aina hyväksi. Jokaisella meistä on maneerinsa, ja juuri niistä meidät tunnistetaan. Olisi tylsää, jos kaikki noudattaisivat yhdenmukaistettua kaavaa.

Olen vähän eri mieiltä Reiman kanssa äänettömän luonnon rakenteen "epäloogisuudesta". Tarinahan on loppujen lopuksi fiktiota, jossa tosielämän lakien ei tarvitse päteä. Mutta jos halutaan antaa selitys, niin kyllähän sellaisia helposti pystyy keksimään. Kuten tyttö luonnon olentona (olipa hän suoraan luonnon "synnyttämä" tai ihmisenä syntynyt, muotta luonnossa kasvanut) osaa liikkua äänettömästi eikä tarvitse tavallisten ihmisten lailla vaatteita selviytyäkseen tai verhokseen. Tosi TV -ohjelman nakuselviytyjiin rinnastaminen oli vähän outoa.

Mielenkiinnolla seuraan Silencen jatkoa!

- Jukka

[Marj]

...en lukenut oikeastaan juttuja....mutta nimi:silenci... HUONO.

KLASSIKKOTEOS JALAVA KUSTANNUS...silencio!!!!(muistanko oikein) taiturilta.....helvetti miten en muista yhtä lempitekijääni.....kuka muistaa uneksivien puiden talo...ja....



DIDIER COMES! JESSS! SILENCIO DIDIER COMES...eli vaihda nimeä kenties.(heittomerkki e puuttuu en tiedä mistä sen saa näpyteltyä.)

[Hill]

Hei! Sarjakuvani jäi paussille reiluksi vuodeksi, mutta nyt on ollut taas vähän enemmän aikaa ja inspiraatioita jatkaa tätä ja suorittaa nyt loppuun asti.

Otin koppia monista teidän kommenteistanne. Kiitos vielä.
Tarinan loppu on kirjoitettu uudestaan, alkuperäisestä 10-osan suunnitelmasta tiivistyi nyt 5-osainen tarina. Reilu pari osaa siis vielä jäljellä.

Sarjakuvaa voi edelleen seurata Webtoonsissa vaikka sen formaatti ei paras mahdollinen tälle olekkaan - tarinan olen ajatellut luettavaksi fyysisesti kirja muodossa missä sivujen pläräys eteen ja taakse onnistuu luonnollisemmin.

Toivottavasti pidätte!



https://www.webtoons.com/en/challenge/silence/list?title_no=109570

[Sampsa Kuukasjärvi]

En halua jakaa ikääni tuolle sivustolle, joten sarjis jäi lukematta. Erittäin lupaavalta kuitenkin vaikuttaa näkemieni kuvien perusteella – teet oikeaa juttua.

Olen samaa mieltä edellä kirjoittaneiden kanssa siitä että teoksen nimi pitäisi vaihtaa – tuo Silence on sama kuin panisit nimeksi Psyko tai Tuntematon sotilas. Se valitettavasti antaa sivistymättömän tai röyhkeän vaikutelman ja estää tutustumasta teokseen. Olisihan englannissa muitakin hiljaisuutta kuvaavia sanoja.