Täällä annettujen moitteiden vuoksi odotin sekavampaa lukukokemusta, mutta ihan hyvinhän se kuitenkin pysyi kasassa. Juoni oli selkeä ja huomasi kyllä, että Vitikainen tuntee sankarinsa. Harmi, että piirrostyö oli jaettu niin monelle tekijälle. Näin laaja piirtäjäkaarti ei tahdo toimia edes antologioissa, saati sitten yhtenäisessä tarinassa. Kansi on hieno, mutta antaa vääriä mielikuvia sisällöstä. Eihän tämä ollutkaan lonkeropornoa.
Jään odottamaan jatko-osaa, jossa herrasmiesten liiga käy syväläisiä vastaan, ja toivon että sen on piirtänyt alusta loppuun yksi ihminen tai olento, vaikkapa Myllylä, Koivurinne, Kukko, Ruokosenmäki tai joku muu.
