Sarjiskirppikset

[Jarkko Sikiö]

Mua noissa pöytähommissa myyjänä hämää aina se pöytämaksu.

Varmaan siinä on se, ettei myyjä varaa pöytää iäisyyksiin sellaisella tavaralla, joka ei ketään kiinnosta.

[Dennis]

Mua noissa pöytähommissa myyjänä hämää aina se pöytämaksu. Ihan muutaman kirjan kanssa se ei toimi, koska hinnat pitää vetää tosi alas, jos meinaa saada pöytähinnan takas. Ja sitten jos kamaa on enemmän, helvetinmoinen duuni roudata ne kamat sinne (sekä pois) ja käydä järkkäämässä pöytä kuosiin silloin tällöin. Parhaimmillaan tuotteista menee vain ne muutamat helmet ja koko hommasta jää käteen lähinnä kierrättämisen ilo. Silloin lehtiroskis nousee jo aika varteenotettavaksi kierrätysvaihtoehdoksi.  Mut pitäs viissiin kokeilla ennen ku lähtee valittamaan...

Tuo on tarkalleen meikäläisen kokemus! Muutaman kerran ollaan varattu pöytä ja juuri noin se menee kirjojen kanssa, ja kun tuohon laskee vielä bensat ja  vaivan niin v-käyrä nousee todella korkealle.

Onneksi tajuttiin laittaa myyntiin  mm vaatteita ja krääsää, täten saatiin niukkaa tuottoa, mutta kirjojen ja sarjistenkin osalta ns. p**skareissu.

Ja hinnat on todella dumpattava alas jos aikoo saada kirjat ja sarjikset menemään, ja uudemmissa tuotteissa ( mm. AA-lehdet) ei sekään toiminut.

Paras paikka painotuotteille on kierrätyslaatikko.

[echramath]

Me puolestaan huomattiin (samainen Tampere Bonus-kirppis), että kyllä siellä sellainen perussarjakuva liikkui ja DVD:t tosi hyvin, mutta (miesten) vaatteita ei saa niin millään kaupaksi. Täällä Hämylinnassa sen sijaan ei kannata myydä oikein mitään.

[VesaK]

Älä ny, minä kävin Hämppälinnan suurkirppiksellä tänään ja ostin mm. "Jenningsin majan" 60 sentillä. Kirjat olivat enimmäkseen sitä mitä kaikkialla muuallakin, paitsi jaa, löytyihän sieltä myös iskemätön "Matka Neuvosto-Suomeen". Yksi euro.

Vaatteita en erityisemmin edes katsele, koska ne eivät kuitenkaan sovi päälle...     

[Dennis]

Tuli tässä pari viikkoa sitten tehtyä lomamatka läntiselle Uudellemaalle. Tuli käytyä Tammisaaren lauantaitorilla.

Sarjakuvaa oli yllättävän paljon tarjolla, silmiini osui pari pöytää joissa myyjät myivät isoja Aku Ankka-kirjoja, siis vanhoja Näköispainoksia ja Aku Ankan Sulkahatun tapaisia jättikirjoja. Kirjojen kunto oli suorastaan kammottava, mutta myyjäukot kehtasivat pyytää silti kirjoista 20 euroa/kpl.

Kirjat olivat siis todella huonossa kunnossa mm. osassa oli irtolehtiä, kannet repaleisia jne......

Huudosta ja Tori.fi:stä saa paljon parempia ja halvempaan hintaan samoja kirjoja.

[tertsi]

"Jenningsin majan" 60 sentillä.  

Ah, Jennings!

[sarja]

Missä olisi  sarjakuvan keräilijän kannalta paras ja laadukkain kirpputori, jonne kannataisi ehdottomasti mennä?

[noldo]

Vastaan Tampereen osalta ja yleisemminkin. Tampereen kirpputoreilla olen usein käynyt, vähäiset käynnit Helsingin ja muiden kaupunkien kirpputoreilla ovat vahvistaneet näkemystäni etteivät Tampereen kirpparit ole ainakaan huonompia mutta tuskin merkittävästi parempiakaan kuin etelä-suomen muissa kaupungeissa.

Tilannehan ainakin itsepalvelu pöytiä vuokraavilla kirppareilla muuttuu, joten niiden suosittelu on vähän niin ja näin ja Tampereen alueella on kymmenkunta pääasiassa hyväntekeväisyys järjestöjen kirpparia joissa ei kannata joka kuukausi poiketa, jos on vain hieman keräilijän vikaa. Useimmat paikat ainakin yhden käynnin ansaitsevat varsinkin jos keräilee kaikenlaista nykyään jo lähes roskaksi luokiteltuja ja tai on tarkka kuinka paljon haluaa maksaa kohteesta.

Tampereen alueelta voisin suositella Silinteriä, mutta muutamat kirpparit ovat käytännössä aivan samalla tasolla löytöjen todennäköisyyden suhteen (Kodin 2, Bonus, Kontti, Radio) ja Lukulaari eikun ei se ole kirppari, mut joo jos ei ole siellä poikennut niin kannattanee. Silinterissä ja Radiolla on eri Divareiden vaki pöydät, josta myös voi tehdä löytöjä kun ne ovat melko usein puoleen hintaan ja voi niistä löytöjä, ei tosin mitään lotto löytöjä tehdä muutenkin.

t. noldo