Luin koko ensimmäisen sarjan ja kirjoittelin siitä kahden sivun verran. Jälkimaku oli vähän kakskauttakolme, ja arvosanasta tuli samanmoinen.
Jotenkin kaikkialla oli vähän tuntu siitä että asioita oli keksitty lennossa, eikä tekijä ihan tiennyt että millaista sarjaa haluaa tehdä. Ihan aluksi näytti siltä että sarjasta tulee ghoulien välistä reviirikiistailua ja että kaikki ghoulit ovat pohjimmiltaan empatiakyvyttömiä hirviöitä. Sitten tästä poljettiin vähän takapakkia ja näytettiin, että ei näin olekaan, ja keksittiin vastustajaksi poliisit.
Hahmodesignit olivat sen verran realistisia (eli tylsiä), että naamarienkäyttö tuntui vain pikaisesti keksityltä ratkaisulta sen auttamiseksi. Ghoulien erilaisille kaguneille keksittiin omat nimityksensä ja eronsa, mutta ainakaan lukiessa ei koskaan jaksanut muistaa että kenellä oli millainenkin kagune ja mitä väliä sillä kuuluisi olla.
Piirtojälki on asiansa ajavaa mutta ei erityisen selkeää tai dynaamista tai siistiä. Osansa tässä on ehkä valokuvataustojen ryöstöviljelyllä. Olen alkanut tässä miettiä, että kun mangaka käyttää valokuvia taustoina, hän pystyy helposti huijaamaan itseään ajattelemaan että perspektiivit ovat täydellisen oikein.
Mutta oikeastihan näin ei ole, vaan taustat ja kuvakulmat pitäisi valita selkeyden ja flow'n ehdoilla – eikä sen perusteella että millainen se tyhjä rehusiilo tai muu rakennus jossa kohtaus tapahtuu OIKEASTI on, ja että miltä sen katto OIKEASTI näyttää kun katsotaan sammakkoperspektiivistä ylöspäin. Mangaka on käynyt paikalla ottamassa sen valokuvan ja tietää mitä kuvassa kuuluisi näkyä, mutta lukija ei ole.
Sarjan keskivaiheilla ja lopussa olivat sitten ne tylsimmät kohdat, kun ilmoille vyörytetään älytön määrä ghouleja ja poliiseja ja luetellaan näiden rankingeja ja kagunejen / quinquejen tyyppejä. Ja näistä isoista joukkotappeluista pitäisi sitten saada jotain tunnelatausta irti.
Kenties ongelma on siinä että sarja yrittää olla toimintasarja. Jos se olisi keskittynyt ensimmäisen pokkarin tapaan enemmän psykologiseen aspektiin ja ihmissuhteisiin, siitä olisi ehkä voinut tulla parempi. Mutta tällainen se nyt on.
Aihe: Tokyo Ghoul (Luettu 10668 kertaa)