Katsottu loppuun.
Jälleen tekee mieleni verrata sarjaa Watchmeniin
tai Miraclemaniin, siinä mielessä että se on olennaisesti
tunnetun genren "dekonstruktio" ja tekee sen oivallisen hyvin
(ollen myös iso kaupallinen hitti). Ja niin kuin Watchmenista
voi nauttia olematta supersankarisarjakuvien
tuntija, samoin tästäkin voi. Vielä yksi yhteinen tekijä
näille on niiden maailmojen sisäinen logiikka ja todentuntuisuus,
joka syntyy siitä kun perinteiseen sankariformaattiin lisätään kolmas
ulottuvuus joka kysyy "millaista olisi jos tällaista olisi
todella"?
Tässä tapauksessa todentuntuisuutta lisää nokkela tapa, jolla
katselija houkutellaan juoneen mukaan. Henkilöhahmot tässä
metafyysisessä draamassa ovat hieman liian etäisiä ja abstrakteja,
jotta heihin voisi samaistua, mutta katselija on pakotettu esittämään
samoja kysymyksiä itseltään kuin tarinan taikatytöt, ja tulee näin
vedetyksi mukaan syvyyksiin.
Ja syvemmälle mennään episodi episodilta, ja animen ollessa
kyseessä, ajan ja avaruuden mysteeriotkin valjastetaan jutun
käyttöön. Katsoja ihmettelee miten tämä touhu voi päättyä, miten
traagiseksi tämä vielä muuttukaan,onko lopputulema puhdistava
katharsis vai leviääkö kaikki vielä viime hetkellä kasaan.
Vaan Madoka Magica ei ole vähempää kuin
Goethen
Faustin uudelleenkerronta, ja päättyykin samalla
tavalla, kohoten korkeuksiin samalla kun se vahvistaa ja oikeuttaa
valon ja pimeyden paradoksaalisen suhteen, muuttaen sen alkemistiseksi
energiaksi.
Melkein sanoisin että kenelläkään täällä
ei ole hyvää syytä olla näkemättä tätä
mestariteosta. (Netflixiltä saa ilmeisesti
kahden viikon kokeiluajan ilmaiseksi, ja Chromella
on olemassa plugin,jolla voi nähdä USA:n tarjonnan,
ja sieltä tämäkin löytyy.)
