Tools of the trade mun pöydältä:
-Luonnosteluun Faber-Castellin aquamarine 8200-154 -puuvärikynä. En kumita.
-Koh-i-noor Totlens 827 -lyijytäytekynä.
-Läufer-plastin pyyhekumeja.
-Puhtaaksipiirräntään Rotring ArtPen BB on laiskan paras kaveri.
-Toiseksi yleisin jälki mun sarjoissani on Sakura Sigma Sumi Brush -sivellinkynä, joiden tuonti valitettavasti loppui.
-Erilaiset tussiterät, lähinnä "nib end" ja piirustusterä, hiusterää en oo koskaan oppinut.
-Siveltimet. Kolinsky Raphael #3 sable brush eli näädänkarvasivellin on mulle se juttu.
-Tussi. Talensin Indian Ink on tällä hetkellä parasta, ja eron huomaa.
-Paperi. Luonnosteluun ja suttaan Schoellershammer No 4, 110g/m2; puhtaaksipiirräntään Schoellershammer Durex 200g/m2.
-Valopöytä. Pienenä poikana työskentelin kirjapainossa korjaamassa painofilmejä, ja vihasin valopöytää vuosikaudet; nykyään se on paras kaveri.
-Ruudun reunat ovat Textmark 500 -huopakynää, tekstaus Pilot DR 03 -kuitukärkeä. Noissa se nuhjaantumattomuus on sen verran tärkeää, kun ovat ensimmäisiä asioita jotka lopulliseen originaaliin ilmestyvät, ja tulen nuhjaamaan niiden päällä vielä kauan, että moderni nopeasti kuivuva ja kohtuullisen kestävä kynä puoltaa paikkaansa.
-Korjauskynä on Staedtlerin valkoinen maalikynä.
-Rosoa kuviin saa mukavasti oil base -liitukynällä, sellaisella mistä kuoritaan paperia päältä. Ei nyt oo yhtään käsillä, valmistajaa en muista.
-Käsinväritys. 1/2" lattasivellin on kuningas, muuten siveltimet ovat niitä samoja Kolinskyn Raphaeleja, tosin koot ovat isompia; 3-6.
-Vesivärit. St Petersburgit, entiset Leningradit ovat parhaita. Niillä ja Talensin valkoisella guassilla tekee ihmeitä. Sen mitä noilla ei saa, saa pulloväreillä; Lefranc&Bourgeoisilla ja Dr. Ph. Martenseilla.
Kaikki duunit lähtevät multa sähköisessä muodossa. Vanha Hewlett Packardin ScanJet4P on ihan riittävän tarkka, ja vaikka kone on 133 Mhz Pentium, 64Mb muistilla ja ilman sellaisia uusia ominaisuuksia kuin CD-asema, toimii Photoshop 3.0 siinä ihan hyvin (enkä mä muutenkaan kaipaa niitä ominaisuuksia, jotka muinaisen työ-omenakoneeni uudemmissa versioissa oli). Toi riittää ihan hyvin isoonkin duuniin, eikä kuluta muistia. CorelDraw taitaa olla versio 7, osto-ohjelma sekin, ja siinä päivitys oli pakollinen, kun version 3 jälkeen ohjelman skeleton meni niin päreiksi, että seuraava edes jotenkin toimiva versio oli 6. Corelilla väritän vektoriväritykset, mutta kuvaavaa on, että jos se on ollut hetkenkin päällä, koneen muisti ei enää riitä printterin käynnistämiseen, vaikka kaikki ohjelmat sammuttaisi.
Käytän molempia ohjelmia ihan surutta ristiin ja samoissa hommissa. Kaikki käy, mutta mun mielestäni liukuvärit on oletusarvoisesti vastenmielisiä, ja niiden käyttöön pitää olla todella hyvä peruste. Yleensäkin sekoitan työvälineitä ihan surutta, ja saatan hyvinkin muokata vesivärimaalauksen sävyjä ja detaljeja vielä koneessa.
Ei mulla oo syytä, miksei periaatteessa mustavalkoista piirrosoriginaalia vois käsitellä samoin, mutta sen verran jumissa oon ajatukseen paperioriginaalista, että mieluummin sitten printtaan koneelta Schoellershammerille osan kuvasta, ja työstän loput käsin.
