(Toisin kuin ilmeisesti lavalla?) Pirinen kertoi luonnostelevansa sivunsa todella tarkasti ja tussaavansa hitaalla kädellä. Mikä osaltaan aiheuttaa viivoihin sen tunnistettavan pienen tärinän. Varsinkin aamuisin.
Näyttely olisi ollut vaikuttava sellaisenaankin, mutta nuoruuden idolin kätteleminen on kyllä aina yhden Helsingin matkan väärti.
Onpa kummallista, ymmärsiköhän Pirinen Kivin kysymyksen jotenkin väärin? Vai ymmärsinkö minä väärin kun hän sanoi luonnostelevansa vain luonnoskirjaansa eikä tahdo tehdä liian tarkkoja luonnoksia. Erityisen hyvä englantihan hänellä oli lukuunottamatta pientä ääntämysvirhettä sanassa "bear", Pirinen sanoi "bier" kuten olut lausutaan.
Nuoruuden idolin kätteleminen oli minullakin festarin kohokohtia, ja on hienoa että hän jatkaa edelleen tyylikkäällä ja monivivahteisella undergroundlinjallaan. Komisario Neliön välähdys on jälleen tapaus joka hakee vertaistaan.
Toinen kohokohta oli pienlehtien tekijöiden kanssa jutustelu ja pienlehtien hamstraaminen. Sillä puolella olivat kaikista vilpittömimmät hymyt. P.A. Manninen taitaa olla jo niin kokenut konkari, että hänestä tulee hyvä jutuniskijä asiakkaalle kuin asiakkaalle ilman kuluneen rutiinin tuntua. Häneltä sain myös parhaat tarjoukset.
