Olen aiemminkin Kvaakissa kirjoittanut siitä että Pellefantti oli aluksi riemastuttava, anarkistinen hahmo, mikä välittyy jossain määrin myös tuon linkitetyn blogin näytteistä. En osaa tarkalleen määritellä missä vaiheessa sarja vesittyi, itse luin lapsena juuri uudempia Pellefantteja, melko mitäänsanomatonta sarjakuvaa. Joitakin vuosia sitten sarjakuvataiteilija Tapani Rytöhonka lähetti nivaskan monisteita 60-luvun Pellefanteista ja nauratti todella paljon se touhu. Pellefantti kaappaa junan, vastustaa poliisia, julistaa ettei koskaan ajattele koska siitä tulee vain pää kipeäksi. Tuli jotenkin Sokeri-Sakari Pellefantin seikkailuista mieleen. Sittemmin olen kirppiksiltä ostanut kaikki vanhat Pellefantit ja vaikkei ensikosketuksen raivoisaan meininkiin ole muissa sarjoissa täysin päästy, on siellä joukossa paljon helmiä. Sarjoja joissa on kerronnassa enemmän asennetta kuin monissa kotimaisissa taidesarjakuvissa ja muissa mukamas rankoissa jutuissa.
Aihe: Pellefantti (Luettu 2075 kertaa)