Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila

[Jarkko Sikiö]

Etusivulla asiaa ja asian vierestä aiheesta sarjakuvapiratismi.

Sarjakuvapiraattien haastatteluista avautuu näkymä alakulttuuriin (kolmen sarja, linkit kahteen muuhun lopussa), ja ne valottavat myös käytännöllisempää puolta roolijakoineen (skannerit, editorit ja jakelijat).

The pirates are who they are. They cannot be guilt’d or moral’d out of the scene. Stealing is stealing. Everyone knows it and all of us scanners and editors knew it when we were doing it.

Entisen ohjelmistopiraatin kirjoittama teksti antaa miettimisen aihetta, koska sarjakuvapiratismi on muutoin yhtäläinen toimintamallinsa osalta ohjelmistopiratismiin nähden, mutta skannerit ovat eräänlaisia uhrautujia, lähes hyväksikäytettyjä ressukoita, jotka pakkomielteensä vallassa ostavat ja skannaavat sen mitä editorit käskevät ostamaan viikosta ja vuodesta toiseen.

Koska viikoittain käytetty summa on varsin maltillinen, voi se näin pääsääntöisesti ollakin.

Sen sijaan elokuva-, musiikki- ja pelipiraattiringit ovat aina pyrkineet rekrytoimaan teollisuuden sisältä ja aina vain lähempää tuotantoporrasta. Ensin pelikaupoista ja tukkuliikkeistä, sitten  mahdollisimman läheltä tuotantoporrasta.

Mikäli piraattijulkaisut ovat saatavilla ennen virallista julkaisua, jostain on löytynyt oikotie.

Kukaan ei oikeutetusti osaa sanoa, kuinka piratismi todellisuudessa vaikuttaa. Sarjakuvan kohdalla digikaupat porskuttavat kuluttajien yleisistä epäluuloista huolimatta hyvin, mutta asian penkomisesta jää sellainen yleistuntuma, että kärsijät ovat usein pieniä ja omakustannepuolella. Colleen Doran kertoo omia kokemuksiaan A Distant Soil -webbisarjakuvan pohjalta.

Harrastajat näyttävät lataavan pakkomielteisesti kaiken saatavilla olevan, mutta osa lukee suosikkinsa julkaisutahdissa. Sarjakuvapiratismi ehkä kuitenkin on enemmän marginaalia, fyysinen tuote on monelle edelleen tärkeä ja digikaupat ovat puutteineenkin suht vaivattomia vaihtoehtoja tavan kuluttajille.

Keskustelun suhteen tehdään nyt heti alussa selväksi, että yleiskeskustelu sarjakuvaa koskemattomasta piratismista, erityisesti kannanotot puolesta tai vastaan, piraattipolitiikka, muut kuin sarjakuviin liittyvät piratismikokemukset ja -muistelut, samoin kuin muut kuin sarjakuviin liittyvät linkit tutkimuksiin, artikkeleihin ym. kuuluvat yleiseen piratismiketjuun.

Lisäksi fyysisistä piraattijulkaisuista on oma ketjunsa. Sinne sopivat omat piratismikokemukset, kuin myös Piratismigallup-ketjuun.

[Jarkko Sikiö]

Mielenkiintoinen kuriositeetti täytyy nyt täälläkin raportoida, kun silmiin osui Tex Willer piraattipainoksena.

Varsin pienimuotoisesta toiminnasta on ollut kyse, sillä painos on ilmeisesti ollut alle parinkymmenen, mikäli tuo CataWikin tieto pitää paikkansa, ja miksei pitäisi.

Ketjun aiheeseen tämä liittyy siten, että niin ne ovat nämäkin internetiin vuotaneet tai vuodettu.

[Curtvile]

Jotenkin oletin että täällä olisi huomioitu että Japani ainakin yrittää tehdä jotain Mangapiratismia vastaan

Tosin vaatimus että materiaali pitää poistaa viiden kuukauden sisällä ei kyllä kuulu internetin ADHDaikaan

ja linkeissä mainitut vuotuiset tulonmenetykset eli 560 miljardia ¥eniä tahi se 5,6miljardia $ vuositasolla?  se on nykykursiilla reilut 4 miljardia €uroa päivän kurssilla 11.9.2014.

verrattain vähän jos rinnastaa vaikka Suomen valtionvelkaan mutta siltä varalta jos jollakulla on vaikeuksia käsittää sanaa miljardi saati neljä:
4 046 420 000 euroa hävikkiä vuodessa.

Tällä viikolla jaossa oleva täysin käsittämätön Eurojackpotin 60 miljoonaa euroa mahtuu tuohon summaan 67, 4 kertaa.

tietenkin sarjakuvantekijöille moiset ovat Andy McCoyn heittoa pienempiä maitokaupparahoja...

Tämä osaltaan selittänee miksi Japanin nykylaissa on mahdollisuus max 10n vuoden vankeusrangaistukseen sarjakuvien piratoinnista.

Vaikka minut luonnossa tavanneet saattavatkin sekoittaa kokoomusnuoreen tai Alexander Stubbin pepsodenthymyyn kerrataan etten nyt varsinaisesti kanna huolta suuryritysten suunnattomista tappioista ja rahaoligarkien itkusta kun pätäkkää piisaakin yrityskäyntejään varten vain Porscheen eikä Ferrariin.

Suuryrityspuoli, isot kustantamot ja digitaalisen puolen pilvipalvelut ovat oman osakepuolensa turvanneet ja perusmaksunsa keräävät tai tarvittaessa sijoittavat rahat johonkin kiinni ja vaihtavat alla.
Ihan sama kuka itkee ja polkee jalkaa vääryyttä vastaan.
Ainoat varmat häviäjät ovat tekijäpuoli joiden royalti yms maksut tulevat yksinomaan todistettavan laillisen kaupan puolelta, oli kyse fyysisestä tuotteesta tai sovelluskaupasta ladatusta bittijonosta.

Japanissa manga eli sarjakuvapuoli toimii myös studiopohjaisesti ja siis myös työllistää alalle haluavia ja vaikka piraatit skannaisivat yhdestä ostetusta ja siis potentiaalisesti mainostavat tuotetta maan rajojenkin ulkopuolella tämä tarkoittaa vain yhtä ostettua materiaali/digitaalituotetta.
Jos joku ei jossain uutisissa ole kuullut termejä YT tai tuotannollisista syistä johtuva toimenpide, ei voi auttaa. Ei vaan voi.

Totta, en pysty todistamaan että yksikään nerokas länsimaista ihmistä puhutteleva manga olisi jäänyt tekemättä sarjakuvapiratismin takia, mutta muistetaan että todistustaakka menee toisinpäinkin.

Tietenkin IOn vanha juttu (internetin standardeilla kivikautinen) on myös suuryritysten kosiskelua. Eritoten osuus jossa isoin ongelma on isoilla julkaisijoilla ja katu-uskottava yhden jutun sarjistekijä voi jopa hyötyä netin optioista, piratismia myöten.

Niille raukoille jotak sinnittelivät tänne asti hypätään euro-USAakselille takaisin
Belgialaisen Jörg Tittelin ja John Aggsin Ricky Rous has a Gun sarjis taas nakkasi suoraan ja tarkoituksella 33 ensimmäistä sivuaan kustantajan riemuksi suoraan piraattisivustolle.
Joka kai sopii sarjakuvalle kiinalaishalpakopiosta jostain sarjakuvahahmosta jota en nyt ihan tunnista...

ehkä se 240 000 latausta poikii myyntiä kovakantiselle 180sivuiselle albumille. EI se mahdotonta ole

Sosiaalis-ekonominen taidekokeilu elää. Ehkä.

[Jarkko Sikiö]

En jaksanut tutustua 300-sivuiseen EU-komission tutkimukseen, mutta lyhyesti uutisessa sivuttiin ettei piratismilla ole vaikutusta mm. kirjojen myyntiin.

Logiikka tuossa menee, etteivät piraatit osta oli hinta mikä hyvänsä ja kuluttajat ostavat oli hinta mikä hyvänsä.

Tämän perusteella minä nostaisin hinnat pilviin.

[Curtvile]

En jaksanut tutustua 300-sivuiseen EU-komission tutkimukseen, mutta lyhyesti uutisessa sivuttiin ettei piratismilla ole vaikutusta mm. kirjojen myyntiin.

Logiikka tuossa menee, etteivät piraatit osta oli hinta mikä hyvänsä ja kuluttajat ostavat oli hinta mikä hyvänsä.

Tämän perusteella minä nostaisin hinnat pilviin.

öh...ei, ei ainakaan jos otetaan ihan käytännön esimerkki kirjojen puolelta

Maggie Stiefvaterin kokemus osoittaa aivan toisin

Jutun pihvi? Piratismi voi tappaa julkaisun jo kehtoonsa ja ei emme elä 2000-luvun ihan alkua enää.

Musiikin ja elokuvien puolella piratismin vaikutus on jo ilmeinen jos omaa edes kaksi yhteen hankaavaa synapsia.
Sarjakuvienkin kohdalla alkaa olla helppo törmätä samaan kuin keikoilla: jokainen tuntee biisit, levyjä edes laillisia digiversioita omistaa sadasta kaksi tyyppiä.

Piratismi tekee tekijöille saman kuin moni julkaisevakin taho "rahaa et saa mutta tiedätkö näkyvyyttä ja mainetta..."
Voi kiitos.

[Jarkko Sikiö]

Olisi mielenkiintoista nähdä sarjakuvapiratismia koskevaa tutkimustietoa.

Ellei bisnes kokonaisuutena kärsisi, niin yleistuntuma – jota sivusin ketjun aloitusviestissä – on, että pienimmät toimijat kärsivät.

Tuo linkkaamasi juttu, Curtvile, nostaa esiin tärkeän pointin, että monimuotoisuus karsiutuu pois. Kaikesta tulee mäkkiä ja kaliforniaa.

Minun oli tarkoitus muutamaa vuotta myöhemmin tehdä sellainen tilannekatsaus siitä, miten piratismi on ehtinyt muuttua. Jäi ideatasolle.

Sivustot, joita käytin kirjoitusaikana olivat jo kadonneet (tekijänoikeusjärjestöt olivat ne sulkeneet), uusilla sivuilla ei ollut sarjakuville omaa kategoriaa ja hakutoiminnotkaan eivät taipuneet siihen käyttöön, mikä minulla oli mielessä.

Lisäksi piratismi oli mennyt teolliseen suuntaan eli esim. kaikki koskaan julkaistut Batmanit yhdessä paketissa. Kulttuuria ei enää, sisältö pois lukien, ollut löydettävissä.

[Curtvile]

Olisi mielenkiintoista nähdä sarjakuvapiratismia koskevaa tutkimustietoa.

No kokonaisvaltaista en päivän varoitusajalla löydä mutta harrastajana Tatsuo Tanakan Keion yliopiston taloustieteen laitokselle tekemä akateeminen
tutkimus mangasta ja piratismista

linkki vie englanninkieliseen 35 sivuiseen PDFään.
Tutkimuksen johtopäätökset ovat kerrassaan vinkeitä: kaikki manga menettää tuloja, mutta jo päätökseen saatetut sarjat saavat nostetta myyntiin?

Sen sijaan tässäkin vahvistuu nopealla lukemisella yleinen teema: heterogeenisuus eli monimuotoisuuden karsiutuminen.

[Lurker]

Sarjakuvapiratismi nousussa, kertoo BBC. Aihe on noussut eri tahoilla esiin viime aikoina.

Rise of comic book piracy 'a real problem'

[Curtvile]

Ei ole.
Pysynyt samana kuin viime vuodet ja tappaa useampia sarjoja vuodessa.
Ongelma on ollut vähintään viimeiset 20 vuotta, se ei vain kosketa marginaalisia suomalaisia sarjoja joten vitut siitä ja sehän vahingoittaa vain suuryrityksiä.
Tuo viimeisin lause ei tietenkään pidä paikkaansa mutta faktat ovat harvoin tärkeitä.

Nykyiset piraatit koettavat pelata 1500-1800-luiujen merirosvoilla ja näiden mielikuvamarkkinoinnilla l. pyrkimyksellä tasa-arvoon vaikka toiminta on yksiselitteisesti varkautta ja näpistelyä mutta isolla mittakaavalla.
Siinä poljetaan vaan luovan työn tekijöitä, kirjoittajia ja piirtäjiä ja hyödytetään tasan tietokone/älypuhelin/tabletti firmoja sekä operaattoreita.

Meillä on "oikeus" tulla viihdytetyiksi, ilman kustannuksia.

BBC vain copypastaa wanhaa asiaa joka lie kaikille täälläkin lähinnä kertausta, joskaan eihän näitä maamme medioissa käsitellä lain.

Sinällään jokainen sarjakuvan tai audiovisuaalisen tuotteen tekijä, yhtä kuin taiteilija sinne perälle jossa penalin tylsimmät kynät ovat, joka tekee edes plus miinus nollan saati voittoa: onnittelut, kova suoritus.
Bootlegejä oli ennenkin mutta siinä oli jokin häpeä normalisoinnin sijaan.

[Lurker]

Häijyltä tuntui myös, että maksutta tarjolla olevia verkkosarjakuviakin piratoidaan.

[Markku Myllymäki]

En ole aiheesta teidän kanssanne eri mieltä, piratismi on varmasti ongelma eikä ratkaisu.

Mutta täytyy todeta, että asioiden ostaminen laillisesti on joskus koomisen vaikeaa tai jopa mahdotonta. Pienten julkaisujen haaliminen muualta maailmasta voi olla todella vaikeaa. Jos esim. olisin 15-vuotias, ilman luottokorttia ja kykyä/varoja käyttää eri hankintatapoja, kyllä varmaan piratismi näyttäisi houkuttelevalta.

Oma lukunsa on tuotteet, joita ei saa muuten kuin piraattiversioina -- jos ainoa käännös sellaiselle kielelle jota osaat on piraattiversio (tyypillistä mangassa), mitäpä teet? Itse koetan opiskella japania ja ranskaa, mutta tällä iällä se alkaa käydä haastavaksi. Toisaalta, jos oppi menee perille, näyttää olevan aika paljon hyötyjä sarjakuvaharrastajalle...

[Reima Mäkinen]

tappaa useampia sarjoja vuodessa.

Myös Japanissa. Laina Petteri Uusitalon blogista:

    Lehteä aletaan toimittaa kauppoihin torstaina
    Joku työntekijä ”ostaa etukäteen” paketista yhden lehden
    Suosituimpien sarjojen uusimmat luvut skannataan nettiin perjantain ja lauantain aikana
    Sormi liipasimella odottavat fanikääntäjät kääntävät luvut englanniksi muutaman tunnin sisään ja julkaisevat ne - edelleen perjantain ja lauantain aikana
    Lehti tulee myyntiin maanantaina

Meillä on "oikeus" tulla viihdytetyiksi, ilman kustannuksia.

Mutta täytyy todeta, että asioiden ostaminen laillisesti on joskus koomisen vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Oma lukunsa on tuotteet, joita ei saa muuten kuin piraattiversioina

Lisäisin listaan vielä: "Meillä on oikeus lukea, kuluttaa, katsoa mitä tahansa missä tahansa julkaistua tai jonkun julkisuuteen saattamaa."
Ei ole. Oikeus on vain niihin hengentuotteisiin, jotka saat laillisesti hankittua. (Netti tosin olemassolollaan väittää muuta.)

Ihan viime päivinä oli juttua että piratismi lisääntyy myös TV-sarjapuolella. Maksukanavia on liikaa, tulee liian kalliiksi tilata, joten eikun lataamaan piraattikamaa. (Vähän sama tilanne taisi olla USAssa jo puolianalogiseen kaapelitv-aikaan, keploteltiin niitä kaapelikanavia näkymään ilmaiseksi)

[Darth Mika]

Ihan viime päivinä oli juttua että piratismi lisääntyy myös TV-sarjapuolella. Maksukanavia on liikaa, tulee liian kalliiksi tilata, joten eikun lataamaan piraattikamaa. (Vähän sama tilanne taisi olla USAssa jo puolianalogiseen kaapelitv-aikaan, keploteltiin niitä kaapelikanavia näkymään ilmaiseksi)

Niin ja sit on semmoinen ongelma, että pistetään pystyyn suoratoistopalvelu vain muutamassa maassa ja pistetään sinne erittäin kiinnostava TV-sarja, joka on ihan pakko nähdä, ennen kuin kaikki spoilailee siitä kaiken.
Halua olisi maksaa kanavasta, mutta ei ole tulossa kuin joskus epämääräisesti keväällä tänne Suomeen ja muihin Euroopan maihin.
Silloin kynnys piratismiin on suuri. Kyllä näiden palvelun tarjoajienkin olisi syytä katsoa peiliin.

[Curtvile]

Ei.
Ongelma ei vieläkään ole palvelun tarjoajissa.
On monta kiinnostavaa sarjaa, kirjaa, elokuvaa ja ennenkaikkea sarjakuvia.
Piratismi ei ole ratkaisu, se on lisäongelma joka yksipuolistaa tarjontaa enemmän kuin suuryritykset.

Elämme yhteiskunnassa jossa kaikki ekonomien ajattelu lakkasi Marxin kohdalla, hänkin kun uskoi rajattomaan kasvuun.
Suomessa sarjakuva on marginaalituote.
Kaikki taide on kuitenkin tuotettakin koska olemme kaupallistaneet kokemuksetkin.
Yrityksille sisällöllinen ja taiteellinen puoli on plussaa: jokainen palkinto,meriitti , kritiikki hyödynnetään markkinoinnissa jotta saadaan lisää myyntiä.

Piratismi on varastamista/ kätkemisrikos.
Jos minulla ei ole varaa terassin oikeuttaako se varastamaan materiaalit lähistarkin varastolta? Niitähän ei kukaan käyttänyt ja varmasti vakuutusyhtiö korvaa ne jotenka kukaan ei häviä, eihän?

Sama pätee tässä. Sillä erotuksella että yritykset eivät vuodesta toiseen julkaise sarjakuvia vain koska sarjakuvansa ovat hyviä.
Subjektiivinen hyväkin edellyttää että saavat jonkin vaihdon välineenä vastineena.
Ei muuten kannata maksaa kirjoittajille ja piirtäjille, saati koskaan tuoda suoratoistopalvelua rikollisiin ympäristöihin.

Kirjallisuudella ja sarjakuvilla menee vielä suht kivasti. Elokuva ja musiikki ovat ottaneet osumaa merkittävästi kovempaa.
Se rajaa tarjonnan siihen joka tuottaa voittoa vallitsevissa olosuhteissa.
Ja tästä ilmiöstä rutistaan.
"Miksi tarjotaan vain x:ää? Tahtoisin myös y:tä"
Ja sitten ruikutus kuinka x on syy ettei y ole tarjolla.

Yksinkertainen vastaus on ettei haluta maksaa y:stä. Omat rahat ovat ansaittuja, miksi pitäisi maksaa toiselle siitä että nauttii tämän taiteellisesta annista?
Ja mitä jos se onkin huono? Silloinhan kannattaa piratisoida se tuote ja ostaa vasta jos olikin hyvä.

Nähdäkseni tämä on standardi. Kykemättömyys erottaa ettei olekaan itse axis mundi vaan toimiikin kuten anus mundi.

Yhteisönä meille olisi parasta pyrkiä vähentämään eriarvoisuutta, tasaamaan yhteistä hyvinvointia mutta piratismin nykymuodossaan ideologia on puhtaasti: ihan sama mitä seurauksia omilla toimillani on, jotkut saavatkin kärsiä jotta osalla meistä ennen muuta minulla on parempi olla.

Suoratoistot ovat tappaneet levy ja elokuvamyyntiä fyysisesti, ainoat kärsijät ovat pikkulafkat, kivijalka myymälät. Kirja- ja sarjakuvapuolella on ihan samaa käynnissä.
Eikä suurinta osaa haittaa lain.
Mutta hitot, täytynee satuloida rosinante ja kiillottaa peitsi, hankkia skitsofreninen Sancho identiteetti sivuun ja tehdä oma osansa.

[echramath]

Sarjakuvienkin kohdalla alkaa olla helppo törmätä samaan kuin keikoilla: jokainen tuntee biisit, levyjä edes laillisia digiversioita omistaa sadasta kaksi tyyppiä.

Musiikissahan on tavattu äänittää asioita kasetille tai cd-r:lle, se on vähän kuin piratismia, mutta siihen on valtion virallinen lupa, joten sehän on sillä logiikalla kaapparitoimintaa. Sittemmin tietysti monella kaikki rahan sijoittaminen musiikkiin on mennyt streamauspalvelun kuukausimaksuun ja keikkalippuihin.