RoboCop

[Jarkko Sikiö]

Kvaakin arvostelubotti spämmäsi etusivulle kaikki RoboCop-sarjakuvat.

Totta se on! I'd buy that for a dollar! Rähähähäää!

[Jarkko Sikiö]

Dark Horsen tallista on luvassa uusintapainos RoboCop versus The Terminator -minisarjasta.

Alkuperäisen minisarjan keskiaukeama oli tukevaa pahvia, josta saattoi leikata pöydälle pahvihahmot (katsojaa kohden rynnistävä RoboCop, poseeraava Terminator, tulevaisuudesta saapunut naissankari ja ED-209) seisomaan, mutta kuka hullu sitä nyt Simonsonin taidetta lähtee irti saksimaan.

Ketjun aloitusviestin kuva on kyseisestä sarjasta, jonka siis Steve Oliff värittää uudestaan. Ei alkuperäinen väritys huono ole, mutta onhan se nykysilmin hieman haalea. Simonson oli täydessä vireessä tämän kanssa, eikä siitä ole huonommaksi muuttunut.

Sen sijaan Millerin piirtopöydältä (kts. liitteen kuvat) lähtee mm. tällaista materiaalia...

Frank Miller's RoboCop sai harrastajakunnalta täyslaidallisen lokaa, ja kyllä Miller kansikuvineen sen suorastaan veti itseensä.

Mikäli näette kansikuvissa outoa Robo-erotiikkaa, ei se johdu teistä. Jo aloitusnumerossa oli "reittä esillä", mutta loppua kohden menee vain villimmäksi (kannet numeroista 7 ja 8).

Kun Verhoevenin RoboCop oli kybermessias, on tämä Millerin kansissa esiintyvä hahmo roboh**ra. Onko tämä metakommentaari osoitettu studiopomoille, jotka pilasivat Millerin alkuperäisen RoboCop 2 -vision, oheistuotefirmoille, jotka halvensivat kaupallisuudellaan kybermessiaan vai yksinkertaisesti keskisormi ahdasmielisille faneille, jotka eivät hyväksyneet kuin alkuperäisen sankarin (joka on RoboCop tai Miller, miten vain).

Grantin ja Rypin sarja on pikkuvikoineen hyvää törkyä, joten sääli siinä mukana olleita, koska kyllä Miller pissi yhteisiin muroihin ikävällä tavoin. Rypin kannet ovat aivan toista maata.

[X-men]

Yritin tätä leffan jälkeen tullutta sarjakuvaa (taisi olla prequeliä) lukea mutta ei iskenyt sitten yhtään ja jäi yhteen numeroon.

[Tina DeMona]

Loistava katsaus! Joo, siis, nyt vasta sain sen luettua.

Pitäisi kyllä tutustua noihin mainitsemiisi klassikoihin. Valitettavasti ainut RoboCop -sarjakuva mitä ikinä olen lukenut on tuo Prime Suspect... ostin joskus divarista yllätyksen innoittamana, kun en edes tiennyt, että RoboCopista yleensä on sarjakuvia.

[Jarkko Sikiö]

Yritin tätä leffan jälkeen tullutta sarjakuvaa (taisi olla prequeliä) lukea mutta ei iskenyt sitten yhtään ja jäi yhteen numeroon.

Kyseessä taisi olla uusintafilmatisointi ja Human Element -kokonaisuuteen niputettu Beta. Kyseessä on RoboCop-historian ainoa prequel, muita ei ole koskaan kirjoitettu.

Valitettavasti ainut RoboCop -sarjakuva mitä ikinä olen lukenut on tuo Prime Suspect...

Valitettavasti osuit Dark Horse -kauden heikoimpaan tuotokseen – mahtoi tunnelma olla korkealla tuon luettuasi.

Minun ensikosketukseni oli aivan toisesta laidasta, eli RoboCop versus The Terminator.

[Doctor Phantomizer]

Jiksin ja minun maku osuvat taas yhteen. Paitsi että itse jättäisin Milleriin.
Ei minulla muuta.

[X-men]

Kyseessä taisi olla uusintafilmatisointi ja Human Element -kokonaisuuteen niputettu Beta. Kyseessä on RoboCop-historian ainoa prequel, muita ei ole koskaan kirjoitettu.

Juuri tämä remake ja lehti taisi olla tämä ROBOCOP TO LIVE AND DIE IN DETROIT.

[Jarkko Sikiö]

Juuri tämä remake ja lehti taisi olla tämä ROBOCOP TO LIVE AND DIE IN DETROIT.

Uusintafilmatisoinnissa(kin) esitetään kuinka RoboCop valmistuu, joten loogisesti tarina ei voi olla prequel, kun kerran RoboCop siinä seikkailee...

[X-men]

Uusintafilmatisoinnissa(kin) esitetään kuinka RoboCop valmistuu, joten loogisesti tarina ei voi olla prequel, kun kerran RoboCop siinä seikkailee...

Siitä on jo aikaa kun luin tuon joten muisti ei pelitä (kun haluaa unohtaa sen).

Tuo oli vähän samantapainen kuin uusin Aaveajaja #1.

[Lurker]

CBR:n artikkeleita kun klikkailin, niin kas, löytyi RoboCop-sarjakuvan paluu.

Lihan ja metallin yhteensulautumista on tässäkin kannessa.

[Jarkko Sikiö]

RoboCop-sarjakuvan paluu.

Kenties Last Stand sitten myi riittävästi, eihän tätä muutoin ilmoille puskettaisi.

Totta puhuen, aika yllättävä veto, kun ei kerran Dynamiten hieno aloituskaan lukijoitaan löytänyt.

[Jarkko Sikiö]

Hienosti alkaa Boomin uusi RoboCop-sarja.

Käsikirjoittajalla on oikeaa asennetta ja kuvittaja on ruuvannut alkuperäiselokuvasta periytyvää visuaalista otetta sopivassa suhteessa mukaan.

Värittäjä on vain noudettu aikakoneella Vertigo-sarjojen alkuvuosilta. Tuolloin oli ihan ookoo roiskia pinkkiä taustalle ja etualalle miten mieli teki. Siihen vain sinistä ja keltaista joukkoon, niin hyvä oli.

Murphy-Lewis-työparin suhde toimii ilman teennäistä parisuhdejännitettä, siitä myös lisäplus.

Pysykää tällä poliisiradiotaajuudella, sillä lisäraporttia on tiedossa kunhan sarja etenee. Varmaankin odotan jotain sopivaa kohtaa ja luen sitten kokoelman muodossa, mutta oli pakko kurkkia ensitunnelmat.

[Jarkko Sikiö]

Den of Geek summaa RoboCop-sarjakuvien historian.

KvaakCop nyökyttelee muutoin hyväksyvästi, mutta suosittelee virkaveljelleen kokoa suurempaa kypärää, ettei purista niin pahasti.

Vioistaan huolimatta vaihtoehtoiset RoboCop 2 ja 3 -käsikirjoitusversiot ovat hiomatonta huvia, ja onhan myös toinen kohtaaminen Terminaattorin kanssa nokkela scifi-pala.

[Jarkko Sikiö]

Hienosti alkaa Boomin uusi RoboCop-sarja.

Harmi kyllä, sarja ei enää jatkunut yhtä hienosti. Käsikirjoittaja näpertelee roistopoliitikkoineen suurta juonikyhäelmäänsä, mutta lukija vain rukoilee toimintaa.

Kun jalka nostetaan kaasulta, laskee myös kiinnostusmittari nollaan varsin nopeasti. Kahlasin tätä velvollisuudentunnosta tuoreimpiin numeroihin, mutta ei tämä nouse enää ensimmäisen numeron tasalle.

Carlos Magno, joka säväytti erityisesti Deathmatch-sarjassa, tekee kunnon jälkeä, mutta värittäjä tekee kaikkensa latistaakseen kuvituksen siniharmaaksi muussiksi ilman syvyysvaikutelmaa. Hassu planssi-ilmiö tuosta kyllä syntyy, erityisesti näytöllä.

(Sivukommenttina Magnon vanhemmat ovat mukailleet Kaarle Suurta joka espanjaksi on "Carlomagno"...)

[Jarkko Sikiö]

Frank Miller's RoboCop sai harrastajakunnalta täyslaidallisen lokaa, ja kyllä Miller kansikuvineen sen suorastaan veti itseensä.

Yksinpuhelusta huolimatta täytyy kyllä vielä kerran todeta, että tämä Frank Miller's RoboCop on yksi kaikkien aikojen aliarvostetuimpia sarjakuvia.

Tuo aiemmin linkkaamani Den of Geek -historiikki paheksuu sitä Avatar-perusmuottiin puristamisesta ja naishahmojen seksualisoimisesta.

Itsekään en Kvaak-summaukseen tajunnut hehkuttaa kuin hienoa kuvitusta, mutta onhan tuo neljä numeroa aivan ehtaa Yön ritaria ja Verhoevenin RoboCopia hienosti sekoitettuna. Bonuksena on vielä Daredevilin sivuilla nähty Amerikan puolustaja "Nuke" - toteutuneessa elokuvassa se oli huumeen nimi.

Aivan loppu on ryskettä ja ryminää, joten ei tuossa ole juuri muuta vikaa kuin vapina siinä puolivälin kohdilla, kun RoboCop 2 astuu kuvaan.