Otsikko kertoo olennaisen.
Mutta mennään silti eteenpäin.
Ensimmäinen mielikuvani sarjakuvaharrastaja sanasta on tyyppi joka lukee joko Aku Ankkaa tai hyvin vanhaa kellastunutta lehteä. Minusta sana ei siksi oikein ole koskaan toiminut ja olen joutunut sanomaan sen hyvin alistuneena. Yleensä sanon kysyttäessä "Luen kirjallisuutta laajasti" mikäli kyseessä on pakkotilanne, silloin vasta kerron laajemmin. Minun mielestä puhuttaessa kirjallisuudesta muiden joukossa ei olla kulttuurielitistisiä, mutta puhutteassa erikseen ollaan.
Harrastus taas on sana jonka olen aina liittänyt siihen kun äiti tai isä pakottaa lapsensa käymään pianotunnilla, koska on katkera siitä että omat vanhemmat ei pakottanut tai koska kuvittelee että kaikki ovat yhtä musikaalisia kuin itse on.
Mitkä teidän mielikuvat kyseisestä sanasta ovat? Mitkä ovat mielenkiintoisimmat kuulemanne sarjakuviin liittyvät mielikuvat?