Valon prikaati

[VesaK]

Sven Hassel kohtaa Hellboyn... no, itse asiassa melkeinpä parempi tää on mustavalkoisena. Snejbjergin grafiikka pääsee paremmin oikeuksiinsa, tietty lättäys ei näytä yhtä reteen ruttoiselta ilman punaväriä.

[Canard]

Kyllä muuten näyttää hyvältä, totta. Kannet ovat paksua pahvia, eikä paperikaan ole sitä tavanomaista huokoista halpapaperia, vaan kunnon tavaraa, eikä hintaa silti enempää, kuin 6,50€

[Jarmo]

Olihan se ihan välttävä. Kuvitus hyvä, juoni puolikohtuullinen.

Tipalla oli kyllä, ettei "Korkeajännitys" teksti kannessa olisi minua karkoittanut.
"Laaduttomuustakuu", kuten joku taisi asian ilmaista.

Juuri tästä syystä ovat Hiltusen "korkeajännitykset" jääneet kaupan hyllylle.

[Markku Myllymäki]

Sven Hassel kohtaa Hellboyn... no, itse asiassa melkeinpä parempi tää on mustavalkoisena. Snejbjergin grafiikka pääsee paremmin oikeuksiinsa, tietty lättäys ei näytä yhtä reteen ruttoiselta ilman punaväriä.

Minun mielestäni tämä on "Band of Brothers kohtaa Dogman". Pitäähän joka jepellä olla oma määritelmä.  

Joka tapauksessa tykkäsin tarinasta.

Ja piirrosjälki on mielestäni oikein hyvää (erityisesti pidin enkelien "puhtaudesta" (harvoilla viivoilla vaikuttavia hahmoja).

Vaikka en ole väriversiota katsonut, sanoisin, että mustavalkoinen toimii todella hyvin.

[Janne Kuusinen]

Yllättävän vähän on tästä ollut juttua täällä. Ei juonellisesti ollut kummoinenkaan tuo, mutta ihan pirullisen hykerryttävä, ja se riitti. Armoton mättö ja aivon lento vetosivat joihinkin vaistoihin, joita lapsuuden muovisotilasleikkien jäljiltä oli vielä tallella.

Luulin myös, että alkuperäinenkin olisi ollut ihan mustavalkoinen, sen verran vakuuttavaa oli mustan ja valkoisen kontrastien hyödyntäminen. Vaan mahtaa tosiaan olla punaisen värisiä sivuja alkuperäisversiossa...

Tällaisen sarjakuvan olisi halunnut 13-vuotiaana piirtää, jos vain olisi osannut. Ja toimisi elokuvanakin varmasti!

Tämähän on ollut vallan mainio sarjakuvavuosi!

[tompelo]

Yllättävän vähän on tästä ollut juttua täällä. Ei juonellisesti ollut kummoinenkaan tuo, mutta ihan pirullisen hykerryttävä, ja se riitti. Armoton mättö ja aivon lento vetosivat joihinkin vaistoihin, joita lapsuuden muovisotilasleikkien jäljiltä oli vielä tallella.

Siinäpä sarjakuvan idea laitettu hienosti sanoiksi
Kyllä tällasta jälkeä lukee mielellään, sillä kun piirtäjä osaa hommansa ja tekee hienoa jälkeä, niin mitäs me juonella... Hauskaa sarjakuvaa. Lehtipisteisiin mars!

[Petteri Oja]

200 sivua DC-sarjakuvaa yksissä kansissa on harvinainen näky Suomen kioskeissa.

Minäkin luulin että olisi alunperinkin mustavalkoinen, sen verran hyvin kuvitus pelasi. Muuten ei kovin ihmeellinen teos, lähinnä semmoinen "ihan kiva".

[Canard]

Täältä voi katsoa, miltä se näyttää väreissä:

http://www.ugo.com/channels/comics/imageViewer.asp?HeaderLink=/channels/comics/features/petertomasi/&BaseURL=/channels/comics/features/petertomasi/images/&ImageBaseFileName=petertomasi_&HeaderText=Light%20Brigade%20No.%201%20Preview&ImageNumber=8

Tulipas pitkä linkki...

[Jarmo]

Haa! On ne semmoiset liukuväripinkitykset veivanneet, että parempihan
tämä mustavalkoisena on. Ilman muuta.

Canardille tiedoksi.
Linkit voi tehdä sillai, että:
(link =http....jne)ja tähän jotain kuvaavaa tekstiä(/link)
Sulut vaan korvataan hakasuluilla tietty...


Sama urli lyhyemmin

[PornoJanne]

Aivan mainio opus, mutta tuo Korkeajännitys-kytkös saattaa houkutella sarjakuvan pariin populaa, jotka eivät siitä mitään ymmärrä, ja pitää osan kohdeyleisöstä loitolla. Viiden tähden viihteestä on kuitenkin kyse.

Juonta täällä on hiukan kritisoitu, mutta taitaapa olla peräti tahallisen kökkö. Kunnon pulpissa pitää olla roskaviihdettä mukana, vai onko jonkun mielestä kyseessä vakava uskonnollisen pamfletin ja sotadokumentin ristetys? Kristillistä mytologiaa on kyllä käytetty mainiosti. Tarinan suurin roisto on Jumala, sankarit ovat lapsenuskoista tykinruokaa.  Himmel! Löytyykö sieltä sanomaakin?

Opus on tehty alunperinkin mustavalkoiseksi, joten ei niitä värejä tule ikävä kuin pauttiarallaa yhdellä sivulla...

Kyllä meikä varmaan kootun jenkkiopuksenkin aikoinaan hankkii, muttaa veikkaanpa hinnan olevan luokkaa 26.5 euroa.

[Tuukka]

Perkele. Pakkohan tuo on kai käydä ostamassa, kun kaikki kehuvat. Kirottu olkoon himoni mustavalkosarjakuvaa kohtaan! *huoh* Tartteen kai kuitenkin jotain rentoutumista niiksi minuuteiksi kun en lue loputtomiin kokeisiin.
Te kirotut saatatte minut vararikkoon

[Tuukka]

No kerpele. Ostin kuin ostinkin ko. eepoksen ja kyseessähän on oikea tiiliskivi. Jos kannet olisivat hieman paksummat, kannessa ei lukisi "Korkeajännitys" ja ostopaikkana olisi fennica comics hinta olisi varmasti 30e!
Kaukana on tämä laatu peruskorkkareiden tylsääkin tylsemmästä piirrostyylistä ja latteista juonista. Jopa Hiltusen valitettavan keskinkertaiset korkkarituotokset jäävät valovuosien taakse tästä Kertakaikkiaan upeaa kuvitusta. Kulttuuriteko

[Jouni Ahola]

Jätinpä itsekin väliin kyseisen lärpäkkeen ostamisen kun oli siihen ensimmäinen mahdollisuus, mutta ostin tänään. Jo on perhana jos en tästä opi että ei kannata ennakkoluulojen pilata elämää.

Snejbjergin tyyli vaatii kyllä totuttelua, mutta hyvinhän se lopujen lopuksi toimi jo Etsivä 27:ssä. Kyllä mies osaa ainakin mustavalkosarjakuvaa piirtää.

[Foxtrot]

Huima Korkkari-elämys. Meno ja meininki nauratti hirtehisessä rajoittumattomuudessaan paikoin ääneen. Muutamin kohdin toivoi väritystä, mutta nähtyäni näytekuvat värityksestä pidän mustavalkoratkaisua parempana. Yksinkertaisilla väripinnoilla olisi varmaan toiminut hyvin, ei ihan niin tyylitellyillä kuin Hellboyssa, mutta jotain sinne päin. Tarina oli viihdyttävä ja kerronnassa hyvä tempo. Ja käännöskin oli mukavaa luettavaa, en vertaa sitä alkuperäiseen, koska sellaisesta ei ole mitään kokemusta, puhun vain sen luettavuudesta. Hauska hahmovalikoima, tosin hyvisjenkeistä ehkä tylsimmät jäivät lopussa eloon. Värittömyyden tehostama talvinen fiilis ehkä vetosi myös suomalaisiin talvisotageeneihini ja lisäsi samaistumispintaa. Lobo mainittiin tässä aiheessa jo aiemmin. Kenturion ja nefilin matsi ammustehtaan keittiössä toi mieleen Lobon ja Pöntön matsin siinä ekassa suomennetussa Lobossa. Ja molemmat matsit ovat saaneet nauramaan.

[Curtvile]

Otsikko on harhaanjohtava nykyisin, jollei kiparilla aio tarkoittaa kirpputoria.
Tämän julkaiseminen suomeksi oli jonkun asteinen kulttuuriteko. Snejberg toimi mv-piirroksena kuten Mignolan Hellboykin= hyvin, mutta ei alkuperäisessä värillisessä versiossa mitään vikaa ole.
Harmittava puoli asiaa oli julkaisu henkimaailman Korkeajännityksenä. Monelle rajoittuneelle yksilölle korkeajännitys on yhtä kuin ala-arvoista roskaa sisällöstään ja tekijöistään huolimatta.
Toivottavasti Egmont repäisee seuraavaksi Ennisin vakavammat korkeajännitystarinat tai sen alunperinkin mustavalkoisen Snejbergin upeasti kuvittaman kauhuilun, Lords of Misrule-tarinan.