Suomen Sarjakuvamuseo

[Laura Kokko]

Sarjakuvaoriginaalit pelastetaan!

Kotimaisten sarjakuvaoriginaalien ja muiden työmateriaalien tallentamiseen saadaan huima parannus kun Sarjakuvamuseohanke alkaa kerätä järjestelmällisesti suomalaista sarjakuvahistoriaa. Kokoelman nettiversiossa Sarjakuvamuseo.fi voi tutustua sarjakuvaoriginaaleihin, käsikirjoituksiin ja muihin työmateriaaleihin joista valmis sarjakuvajulkaisu rakentuu. Sarjakuvien tutkijoita hemmotellaan myös sarjakuvan tutkimustietokannalla johon tallennetaan kaikki kotimaiset sarjakuvatutkimukset.

Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuonna 2011 aloitetussa hankkeessa tutkittiin sarjakuvaoriginaalien tallennuksen tilanne ja mahdollisuudet. Sarjakuvajulkaisut tallentuvat varsin kattavasti maamme kirjastoihin mutta sarjakuvan originaalitaide ja käsikirjoitukset jäävät usein tekijöiden haltuun ja häviävät tai tuhoutuvat ajan saatossa. Projektin tuloksena kehitettiin arkistotietokanta sarjakuvien tallennukseen sekä tutkimukseen.

Sarjakuvaoriginaalien kautta pystytään tutkimaan muun muassa tekijöiden alkuperäisiä intentioita, työskentelytapoja ja taidemuodon kehitystä. Sarjakuvalla on vahva kyky dokumentoida ja tulkita historiallisia tapahtumia ja sosiaalisia muutoksia. Sarjakuvakäsikirjoitukset ja -esineistö osana kulttuuriperintöä kertovat Suomen historian tarinan erikoislaatuisen ilmaisukeinon kautta.

Sarjakuvamuseohankkeen tavoitteena on tallentaa maamme monipuolista sarjakuvahistoriaa, dokumentoida nykysarjakuvan menestyneimpiä tekijöitä ja koota kokoelmasta valtakunnallinen Suomen Sarjakuvamuseo. Vastaavia museoita on kaikissa suurissa sarjakuvamaissa, joiden joukkoon Suomikin on 2000-luvulla noussut. Ensimmäisenä suurkeräyksenä tallennetaan materiaalia ja muistitietoa Suomen sarjakuvaseuran palkitsemilta 36 Puupäähattu-palkitulta, alkaen Pekka Puupää-piirtäjä Toto Fogelberg-Kailasta (1924-2013).

Hanketta hallinnoiva Sarjakuvan tiedotuskeskus ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys joka toimii sarjakuva-alan toimijoita yhdistävänä organisaationa. Sen jäsenjärjestöihin kuuluvat Suomen suurimmat sarjakuva-alan yhdistykset Suomen sarjakuvaseura ry ja Sarjakuvantekijät ry. Rahoittajina toimivat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Frame. Sarjakuvamuseohankkeen yhteistyökumppani on Taiteen edistämiskeskus.

Sarjakuvamuseohanketta ja Puupäät talteen-projektia esitellään Oulun sarjakuvafestivaaleilla 19.10. ja Helsingin kirjamessuilla 25.10.

Lisätietoja:
Laura Kokko
hankekoordinaattori
Puh 050 503 4422
laura.kokko@sarjakuvamuseo.fi
www.sarjakuvamuseo.fi

Sarjakuvan tiedotuskeskus ry
Eurantie 8-10, LH 211
00550 Helsinki

[Lönkka]

Aika huima uutinen; eri hieno juttu.
Kiitoksia vastuussa oleville tahoille vaivanäöstä!

[OM]

Minustakin uutinen Sarjakuvamuseosta.  oli hyvin tervetullut.  Olen käynyt yhden kerran Ruotsin Kulturhusetissa, jossa edesmenneen johtajan Kristina Kolehmaisen aikana oli aivan loistava sarjakuvaosasto ja on tietysti edelleenkin. Pitäisi joku kesä lähteä pitkästä aikaa käymään uudestaan. Aikaa on vierähtänyt miltei 15 vuotta edellisestä käynnistäni.  Serieteket osasto oli jo tuolloin todella hieno sosiaalinen tapaamispaikka sarjakuvasta kiinnostuneille Ruotsissa. Siellä järjestetään edelleen paljon sarjakuva-aiheisia tapahtumia, näyttelyitä, haastatteluja jne ja lisäksi tilat ovat isot.  Tuolta voisi hakea mallia ja vaikutteita  Suomen  sarjakuva järjestöjen toimintaan tulevaisuus silmällä pitäen.
                 

                  http://kulturhuset.stockholm.se/Serieteket/

              
Siksi on erikiva juttu saada samantyyppinen tänne Suomeen. Sarjakuvamuseon tilojen yhteydessä voisi toimia myös Sarjakuva-seura omissa tiloissaan. Tälläisen seikan minä ottaisin huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta kaikki hyvä olisi saman katon alle. Minusta se olisi järkevää myös taloudellisesti. Mitä mieltä olette tästä muut?
Oishan se makeeta, jos tulevassa museossa ois asiakas tietokoneita, sarjakuvia luettavaksi ja paljon muuta niihin liittyvää. Vaikkapa sarjakuva porukan tapaamiset joka toinen viikko voisi olla siellä.  Tuonne sarjakuvamuseoon voisi sitten ikääntyvät  sarjakuvantekijät lahjoittaa vaikkapa originaalejaan tulevien sukupolvien iloksi, jos silloin enää sarjakuvia julkaistaan tai luetaan. Tiedän Suomesta erään sarjakuvapiirtäjä veteraanin, joka on meidän tunnetuimpia sarjakuvan tekijöitämme, ja hän lahjoittaa originaalinsa juuri tuollaista tarkoitusta varten.

Tuolla sivuilla sanottiin, että sarjakuvamuseo hanketta käsitellään 19.10 Oulun festareilla ja 25.10 Helsingin kirjamessuilla. Ehkä jollakin on sitten antaa tähän osioon uutta tietoa hankkeen edistymisestä jos on jommassakummassa tapahtumassa paikan päällä. Sillä tiedot siitä ovat vielä ymmärrettävästi vähäiset.


http://kulturhuset.stockholm.se/-/Kalender/20111/Serieteket/Stockholms-internationella-seriefestival/

[Timo Ronkainen]

Erityisen kivaa olisi saada arkistoihin kaikkein vanhimpia tekijöitä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Joukostamme jo poistuneiden piirtäjien perikunnilla voi hyvinkin olla originaaleja, tai muuta materiaalia. Muistaakseni jonkun 30-50 -luvulla (?) aktiivisena olleen piirtäjän lapsenlapsi löysi itsensä Kvaakiin. Kaipa tuo jostain ketjusta löytyisi.

Onkohan Sarjakuvamuseolle ajateltu jo mahdollisia tiloja? Näyttelyjä, kauppaa yms varten? Sarjakuvakeskus, museo, arkisto, näyttelytila ja kauppa Keskustakirjaston yhteyteen?

Timo

[Darth Mika]

Erityisen kivaa olisi saada arkistoihin kaikkein vanhimpia tekijöitä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Joukostamme jo poistuneiden piirtäjien perikunnilla voi hyvinkin olla originaaleja, tai muuta materiaalia. Muistaakseni jonkun 30-50 -luvulla (?) aktiivisena olleen piirtäjän lapsenlapsi löysi itsensä Kvaakiin. Kaipa tuo jostain ketjusta löytyisi.

Onkohan Sarjakuvamuseolle ajateltu jo mahdollisia tiloja? Näyttelyjä, kauppaa yms varten? Sarjakuvakeskus, museo, arkisto, näyttelytila ja kauppa Keskustakirjaston yhteyteen?

En usko, että keskustakirjaston yhteyteen enää voi lisätä mitään. Sen verran täyteen ahdettu se on näillä nykyisilläkin suunnitelmilla.
Tietysti jos siitä räjäyttäis sen naurettavan kasarminjämän jorpakkoon, niin isolla lisäsiivellä keskustakirjastoon saisi ihan mukiinmenevän sarjakuvamuseon.
Jonkinmoinen sarjakuvakaupan ja divarin sisäsiitos vois toimia tosi hyvin museon tiloissa.
Mielestäni yliopiston sarjakuva-arkiston voisi sit siirtää tonne sarjakuvamuseoon. Ainakin samankokoinen arkisto sarjakuvista pitäisi saada sinne.

[Curtvile]

Hyvä hanke ja hienoa että liikkuu eteenpäin.

Originaalien pelastaminen on kriittistä juuri nyt, sitten kun pallon saa oikeasti pyörimään voi sen riman asettaa korkeammallekin.

Ensin kävellään, sitten juostaan.

[Laura Kokko]

Sarjakuvamuseohankkeen alkuvaiheessa keskitytään akuutteihin pelastustoimenpiteisiin tuhoutumisuhassa olevien aineistojen talteen saamiseksi.

Puupäät talteen-projekti on ikäänkuin kärkihanke, ensimmäinen suurkeräys joka ei sulje pois muita tallennuskohteita. Otamme mielellämme vastaan tietoja tekijöiden ja heidän perikuntiensa aineistoista jotka etsivät turvallista tallennuspaikkaa.

Lisätietoja osoitteesta www.sarjakuvamuseo.fi, varsinkin Usein kysytyt kysymykset kannattaa lukaista!

[Jari Lehtinen]

Tämä on niin laiminlyöty alue, että ideoita on varmasti enemmän kuin mitä on realistista toteuttaa. Menestystä!

Mahtaisiko Kordelinilta herua 20 kiloeuroa sarjakuvamuseaalisten lastenlaulujen toteuttamiseen? 

[Darth Mika]

Sarjakuvamuseohankkeen alkuvaiheessa keskitytään akuutteihin pelastustoimenpiteisiin tuhoutumisuhassa olevien aineistojen talteen saamiseksi.

Puupäät talteen-projekti on ikäänkuin kärkihanke, ensimmäinen suurkeräys joka ei sulje pois muita tallennuskohteita. Otamme mielellämme vastaan tietoja tekijöiden ja heidän perikuntiensa aineistoista jotka etsivät turvallista tallennuspaikkaa.

Lisätietoja osoitteesta www.sarjakuvamuseo.fi, varsinkin Usein kysytyt kysymykset kannattaa lukaista!

Muuten rajoittuuko toi ihan suomalaiseen originaalisarjakuvaan vai onko mukana myös kansainvälistä sarjakuvaa. Eli keräättekö materiaalia myös ulkolaiseen sarjakuva-originaaliin.

[Laura Kokko]

Tarkoitus on keskittyä kotimaiseen sarjakuvatuotantoon ja tekijöiden aineistoihin. Ulkomaista materiaalia otetaan kokoelmiin mikäli ne liittyvät Suomeen tai suomalaiseen sarjakuvakulttuuriin.

[Darth Mika]

Tarkoitus on keskittyä kotimaiseen sarjakuvatuotantoon ja tekijöiden aineistoihin. Ulkomaista materiaalia otetaan kokoelmiin mikäli ne liittyvät Suomeen tai suomalaiseen sarjakuvakulttuuriin.

Siis eikö tuohon Suomen sarjakuvamuseoon tule ollenkaan eurooppalaista sarjakuvaa ja amerikkalaista. Meillähän on ollut aina rikas ulkomaalaisen sarjakuvan lukijakunta...kyllä näillekin pitäisi saada tilaa sinne. Muuten se sarjakuvamuseo ei tule saamaan paljoa kävijöitä...ottakaa huomioon esim. turistit.
Tehkää siitä kansainvälinen sarjakuvamuseo, jossa käydään koko sarjakuvan historia läpi. Tietysti Suomen oma osasto vähän isompana.
Ajatelkaa kuinka hienoa olisi käydä katsomassa esim. Tintti-näyttelyä tai supersankari-näyttelyä. Aaaaaahhhhhhh!!! 

[Curtvile]

Olisi tietty, ihan samalla tavalla kuin olisi mahtavaa jos Sarjakuvafestarit olisikin neljä kertaa vuodessa mutta oikeasti nyt:

Ensin pelastetaan se mikä on katoamassa, pysyvästi, ja jolle ei ole ulkomaista vastinetta tai korviketta.

Jos tilanne joskus myöhemmässä vaiheessa muuttuu siitä varmasti infotaan kyllä. Eikä aikomus käsittääkseni ole jäädä tuleen makaamaan mutta mennään tärkeysjärjestyksessä.

Kyse on resursseista ja niiden keskittämisestä. Eurooppa, USA ja Japani kyllä omaavat omia museoitaan ja taltioivat niihin ja eri museoiden välinen kiertävä näyttely on sekin varmasti mahdollinen, kunhan ensin on koko paikka ja kokoelma.

Ranskalaisen, japanilaisen tai amerikkalaisen turistin ei tosiaan tarvitse tulla tänne Suomeen nähdäkseen sitä oman maan tuotantoa.

[Jyrki Vainio]

Niin, olisihan sitä kiva suunnitella kaikenlaista, jos meillekin jonkun vanhan piirtäjän perilliset lahjoittaisivat seitsemän miljoonaa dollaria.

Mutta tosiaan: asioilla on tärkeysjärjestys. Kun puhutaan suomalaisten piirrosten pelastamisesta, niin se ei ole liioittelua. Tällä hetkellä niitä lojuu ympäri maata kesämökeillä, piharakennuksissa, vinteillä ja kellareissa - aivan kirjaimellisesti olosuhteissa, joissa paperitavara uhkaa tuhoutua.

Minä olen karrikoinut tilannetta niin, että ensin pitää saada pahvilaatikot vuotavan räystään alta edes kunnollisen katon alle. Sen jälkeen voi sitten ruveta hifistelemään lisää, käytössä olevien resurssien mukaan.

(Ja pidetään siis mielessä, että piirrosalalla aineistomäärät ovat isoja: yhden tekijän tuotanto on helposti yli 10.000 kuvaa ja siihen vielä luonnokset yms. päälle. Ihan vain kotimaisestikin kun tavaraa ruvetaan kokoamaan kunnolla, siitä tulee nopeasti melkoinen aineistomäärä).

[Laura Kokko]

Käsitteissä tuntuvat menevän sekaisin kirjasto, museo, kokoelma ja näyttely. Mutta eipä se haittaa, kaikkea sitä on luvassa!

Sarjakuvamuseohankkeessa kerätään kotimaisen sarjakuvan kansalliskokoelmaa. Ulkomaisilla tekijöillä on oman maansa kokoelmat aivan kuten Curtvile havainnoi. Kokoelmatoiminnan keskittyminen kotimaisiin sarjakuva-aineistoihin ei poissulje ulkomaalaisten aineistojen esittelyä näyttelyissä. Joka vuosi Suomessa järjestetään lukuisia ulkomaalaisten tekijöiden näyttelyitä vaikka näitä aineistoja ei ole juurikaan missään kotimaisissa kokoelmissa. Sarjakuvamuseohankkeen näyttelytoiminta aloitetaan heti kun aineistoja saadaan koottua ja luetteloitua.

Sarjakuvan erikoiskirjasto on jo olemassa Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämänä kirjastokokoelmana johon tallennetaan julkaisuja. Kirjastokokoelma on karttunut 1970-luvulta lähtien ja Sarjakuvan tiedotuskeskus ja Suomen sarjakuvaseura tekevät kokoelman kartutus- ja kehitystyötä. Esimerkiksi Suomen suurin sarjakuvatutkimuksen kokoelma julkistetaan vielä tämän vuoden puolella. Tulevaisuudessa Sarjakuvamuseohankkeen kokoelma ja kirjastokokoelma tulevat todennäköisesti yhdistymään.

Museo sanana tuo mieleen rakennuksen, se on ihan ymmärrettävää ja tavoiteltavaa. Sarjakuvamuseohanketta voi kumminkin viedä menestyksekkäästi eteenpäin ilman omia yleisötiloja keskittyen kokoelmien keräämiseen, säilyttämiseen, tutkimukseen ja näyttelytoimintaan. Resurssit kohdennetaankin aluksi näihin, niin kuin Jyrki tuossa kuvailikin.

[Reima Mäkinen]

Ja jos niitä voi ihastella ja katsoa, joutuuko sen tekemään panssaroudun oven takaa?

Just Laura kirjoitti:

Sarjakuvamuseohanketta voi kumminkin viedä menestyksekkäästi eteenpäin ilman omia yleisötiloja keskittyen kokoelmien keräämiseen, säilyttämiseen, tutkimukseen ja näyttelytoimintaan.

Tämä on nyt vain arvailua, mutta...  Museon ideana on siis säilyttää originaaleja, luetteloida ne sekä rakentaa joku tietokanta siitä mitä siellä kokoelmassa on. Tämän jälkeen osia kokoelmasta voidaan esimerkiksi digitoida ja järjestää nettinäyttely tai sitten rakentaa ns. lainattava näyttelykokonaisuus, jota joku seinät omistava museo voi halutessaan vuokrata.

Jatkan vielä arvailua. Resursseista (rahasta ja työvoimasta) riippuen varmaan tuota esillepanoa tapahtuu. Mutta ihan aluksi pitää tehdä välttämätönta ja kiireellistä työtä (pelastaa ja säilöä se matsku), joka mahdollistaa kaiken muun kivan sitten myöhemmin. Yleensä myös tutkijoille varataan pääsy materiaalia penkomaan.