Nämä kirpputorit, joihin asiakas voi maksua vastaan jättää looseihin, tai mitä karsinoita lienevät, tavaraa myytäväksi ovat siitä ikäviä että kirjat ja lehdet on pakko hinnoitella liimattavain tarralapuin. Ja ne kun ei sitten kaikista kirjoista irtoakaan ihan helposti jälkeä jättämättä. Voi että kun myyjät eivät ymmärrä laittaa kirjoja pusseihin. Monta kirjaa on jäänyt ostamatta. 
Harvemmin on mitään extrahalpaa kyllä kohdalle sattunut. Kerran olis ollu ykköspainos Tenavat 10:stä (1970), päältä päin hyväkuntoinen ja hinnaltaan vaivaiset 1,50. Vaan olipa sisäsivuilta kirkkailla tusseilla muutamia strippejä "väritetty". 
Timo
Kirppisten hintalapputarrat onnistuu irrottamaan varsin vaivattomasti mineraalitärpätillä. Kostutat tärpätillä vaikka kuivan tiskirätin ja sivelet sen jälkeen sillä tarran kosteaksi. Odota jokunen minuutti ja poista tarra, mikäli pinnassa vielä on tarrajälkeä, voi sen pyyhkäistä muutamaan kertaan vielä tuolla tiskirätillä pois. Huuhtele sen jälkeen rätti ja putsaa puhdistamasi alue lämpimällä rätillä.
On tepsinyt ainakin minulla aina. Kun en vielä tätäkään hienoutta ollut keksinyt, kirosin itsekin noita tarroja, jotka ehjänäkin irti lähtiessään saattoivat viedä mennessään osan kannen kiiltopinnasta.
Jos tarra on vanha ja kunnolla kansiin jämähtänyt, voi joutua käyttämään jo voimaakin hinkkausprojektissa, mutta nämä ovat yleensä tapauksia, joissa myyjä ei ole jaksanut poistaa vanhaa hintalappua ja pistää tuotteen myyntiin parin vuoden päästä tästä lätkäisemällä vain kylmästi päälle uuden hintalapun. Näihin törmää harvemmin ja niistäkin selvitään samalla kaavalla.
Itse kiertelen aika säännöllisesti Turun ja Salon kirppiksiä ja aina välillä löytyy tavaraa, joka saa mielenkiinnon pysymään yllä. Päämielenkiintoni on vanhoissa vuokrakaseteissa, mutta ne ovat jo ainakin tällä suunnalla katoava luonnonvara, joskus voi kuitenkin yllättyä positiivisestikin.
Paras yksittäinen sarjakuvalöytöni taisi olla sähkölaitos Aku Ankka 10 sentillä, möin sen sitten jollain 40 eurolla pois Huuto.netissä. Suhteessa eniten voittoa toivat kuitenkin aikuisten sarjakuvat fumetit; IPS, Poker ja vastaavat, joita löytyy silloin tällöin jollakin eurolla ja näistähän nettosin huudossa muistaakseni parhaimpina päivinä 60 euroakin kappaleelta. Näidenkin arvon ovat jo trokarit kirppiksilläkin tajunneet, viimeksi näin vitriinissä jo jonkun Karzanin ja pari muuta samaa sarjaa edustanutta tekelettä. Jäi kuitenkin Karzan sinne kun hintaa oli lätkäisty kylmästi 8 euroa päälle. Parhaiten tuottanut videokasettini oli Sleepy Sleepers in Rio, jonka ostin 50 sentillä ja möin muistaakseni 163 eurolla huudossa, tietämättä edes itse silloin tuon arvoa. Lähtöhintaa taisi olla kokonaiset kaksi euroa. DVDn myötähän tuonkin arvo lienee kokenut aikamoisen inflaation..
Keskimäärin ottaen ei noilta reissuilta kuitenkaan saa kasaan tavaraa edes bensakulujen kattamiseksi, saatikka omien hyllyjen iloksi, mutta toisaalta eipä sitä kaipaamaani tavaraa Huudostakaan aina löydä, joten pakko noitakin on koluta, kun divareissakaan ei tahdo hyvä tavara enää vaihtaa omistajaa.
