Mitä sarjakuvaa suosittelisit?

[thepanu]

Hmmm.. Forum Necromany at play..

Mutta vastaanpas silti. Ostin tuolle kyseiselle kaverilleni syntymäpäivälahjaksi Merkillisten herrojen ykkösosan. Ei saanut luettua, oli kuulemma niin vaikeaa lukea puhekuplia oikeassa järjestyksessä, eli alkoi rasittamaan kun piti aina lukea sivu uudestaan kun huomasi että ei lukenut sivun kuplia oikeassa järjestyksessä...

Ranmasta vielä. Joo, en kyllä tuota suosittelisi vakavalla mielellä oikein kenellekkään. Itse ostin ja luin viimeisimpään numeroon asti kaikki, jos ei muuta niin siksi että tulisi jotain Akiran tasoistakin lisää suomeksi, mutta nyt alkoi tökkimään. Viimeinen pokkari jäi puoliväliin kun se oli niin kuolettavan tylsä. Ei enää rahaa Egmontille tuossa muodossa. Katotaanpas nyt miten DB:n käy tässä, joutaako pois ostoslistalta myös.

Mutta samoin on tylsiä myös akkarit. Niitä en ainakaan uutena tuttavuutena oikein uskaltaisi suositella kenellekkään. Ah niin tylsiä.

Cortoon olen tutustunut itsekkin vasta viime aikoina, mutta se on kyllä varsin messevää tavaraa.

[tertsi]

Hmmm.. Forum Necromany at play..

Mutta vastaanpas silti. Ostin tuolle kyseiselle kaverilleni syntymäpäivälahjaksi Merkillisten herrojen ykkösosan.

 

Olisit vaan ostanut sen blueberry-aavekaksoisalbumin!!

 

[laymon]

11-vuotias tyttö ilmoittaa tykkäävänsä Ranmasta, ja isot karvaiset äijät alkavat heti hutkia sarjaa kuin vierasta sikaa. Toivottavasti ootte ylpeitä itsestänne!

Nimimerkillä "Ranma o hyvää!"

[Timo Ronkainen]

Ei saanut luettua, oli kuulemma niin vaikeaa lukea puhekuplia oikeassa järjestyksessä, eli alkoi rasittamaan kun piti aina lukea sivu uudestaan kun huomasi että ei lukenut sivun kuplia oikeassa järjestyksessä...

Joo-o. Sarjakuvienkin lukeminen on taito joka näemmä pitää opetella. Jos hänellä on ollu taukoa ilmeisesti pitemmänkin aikaa viime lukemasta, ( http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=3;action=display;threadid=157;start=0) niin tuommoinen monia kuplia/ruutu sisältävä sarjakuva oli liian kova pala. Eli ihan peruskamasta olis pitäny varmaankin lähteä liikkeelle.

Timo

[Lurker]

Mutta vastaanpas silti. Ostin tuolle kyseiselle kaverilleni syntymäpäivälahjaksi Merkillisten herrojen ykkösosan. Ei saanut luettua, oli kuulemma niin vaikeaa lukea puhekuplia oikeassa järjestyksessä, eli alkoi rasittamaan kun piti aina lukea sivu uudestaan kun huomasi että ei lukenut sivun kuplia oikeassa järjestyksessä...

Itsellänikin on vaikeuksia todellakin "lukea", siis oikein syvälukea Merkillisiä...

Jokainen ruutu pitää ajatuksen kanssa tihruta läpi viimeisen päälle, ja sitten saa hakea vielä netistä referenssit kaikkein hämärimpiin hahmoihin.

Se hyvä puoli ko. magnum opuksessa on, että kirjahylly on taas alkanut kiinnostaa (vanhat kunnon Vernet, J. Fenimore Cooperit, H.R. Haggardit jne.)

Ja yöpöydällä lojuu nyt Virginia Woolfin Orlando.

Ja lauantaisin on ollut kiva katsella Sherlock Holmesin seikkailuja, joiden jaksoissa Moriarty on riehunut oikein kunnolla.

Mutta jos haluaa valita ystävälleen sarjakuvamarkkinoilta sen kaikkein vaikeimman mahdollisen luettavan, niin Merkilliset... on hyvä valinta.

[Rami Rautkorpi]

Olen moneen kertaan yrittänyt kirjoittaa vastausta, ja sitten hylännyt sen. Tarvitseeko minun edes perustella kantaani vielä? Siis tämähän on tahallista ironiaa:

Barksin, Goscinnyn ja Hergén tuotanto ei vain suostu ikääntymään. Enkä minä.

... vai mitä?

En tietenkään tarkoita, että Panun olisi kannattanut tarjota kaverilleen lahjaksi Ranmaa. Itsekin kyllästyin siihen, öh, monta kuukautta sitten. Mutta yleisellä tasolla tämä Ranman tyrmääminen, ja perinteisten Aku Ankan, Asterixin ja Tintin tyrkyttäminen puistattaa minua. Ne ovat kirjaimellisesti edellisen vuosituhannen perinteitä.

Uusin Dragonball oli muuten sikahyvä.

[VesaK]

Olen moneen kertaan yrittänyt kirjoittaa vastausta, ja sitten hylännyt sen. Tarvitseeko minun edes perustella kantaani vielä? Siis tämähän on tahallista ironiaa:

Barksin, Goscinnyn ja Hergén tuotanto ei vain suostu ikääntymään. Enkä minä.

Aku Ankan, Asterixin ja Tintin tyrkyttäminen puistattaa minua. Ne ovat kirjaimellisesti edellisen vuosituhannen perinteitä.

Parempaa ei ole tullut vastaan. Hauku nyt vielä Franquinin tuotanto.

Uusin Dragonball oli muuten sikahyvä.

Kiva tietää.

[Rami Rautkorpi]

Haukun koko Franquinin tuotannon.

[J.Vehnä]

Jos minulla olisi kaikki valta, niin julistaisin maailman parhaaksi sarjakuvaksi Asterixin. Tai oikeastaaan...julistan sen sellaiseksi kaikesta huolimatta. Poislukien nuo viimeisimmät "asterixit". Syvästä kuilusta alkoi sellainen alamäki, että sen pohtiminen saa sieluni lähes raiteiltaan.

[VesaK]

Haukun koko Franquinin tuotannon.

Hyvä! Sinulla on selkärankaa! Tarjoaisin oluen, jos olisit yli 18-vuotias.

[Rami Rautkorpi]

Tarjoaisin oluen, jos olisit yli 18-vuotias.

Mitä jos sovitaan, että sinä tarjoat minulle kokiksen, ja minä tarjoan sinulle oluen?

[VesaK]

Hämäystä hämäystä.... sitä voi netissä ilmoittaa olevansa vaikka minkä ikäinen. Varmaan olet kumminkin jo 23 ja 1/2 v.

No pystytään kumminkin aihiossa sen verran, että suosittelen Nemiä useimmille.

[Wilpuri]

Strippi-sarjakuvista voisi suositella vaikka Väinämöistä, Dilbertiä ja Turvatarhaa.

Pidempien stoorien puolelta esimerkiksi jo mainittu Luupäät kolisee melkein jokaiseen vähänkään fantasiasta (ja huumorista) pitävään. Myös Usagi Yojimbo voisi toimia. Supersankareista helpoiten lähestyttävä voisi olla Hämähäkkimies.

Ja jos Asterix on kyseiseltä tyypiltä kokematta, niin sitä sitten. Olkoon vain vanhaa tavaraa, mutta toimii edelleen! Lucky Luke on mielestäni vanhentuntunut paljon pahemmin...

[thepanu]

Joo, no stipit kyllä uppoavat häneen. Ts. lukee esim V&W:n jos sellainen eteen sattuu. Mutta haluaisin aivopestä kaikki kaverini lukemaan sarjakuvia joista minä pidän. Mutta ensikis pitää saada heidät lukemaan jotain "oikeita" sarjakuvia. Oikeilla tarkoitan tällä kertaa novellimuotoisia tarinoita, en strippisarjakuvia.

[bgt]

Naruto on ihan kiva. Ei niin jankkaava mangana kuin animena.