Tunnistatko tekijän?

[Jyrki Vainio]

Tunnistaako kukaan tällaisia kotimaisia piirtäjiä?

Ensimmäisenä on nimimerkki "Kaks", tai "Kaks/."

Toinen on nimimerkki "Tin".

[Jyrki Vainio]

Tässä lisää. Kaikki nämä ajoittunevat 60-luvun puoliväliin.

Tässä on nimimerkki "SS". Sekä kaikkein hankalin, signeeraus joka useimmissa näyttää olevan "VHG" (?), mutta yhdessä enemmänkin "Ville". Yhdessä se on kuin kirjain N, monogrammi VL tai UL (Usko Laukkanen??) - tai sitten se on pelkkää nurmikon tekstuuria.

[T.Kokkila]

Nämä lienee jonkun ammattilehden tms kuvituksia? Kaks-nimimerkki tuntuu jotenkin tutulta, mutta en osaa sanoa mistä. Taisit tosin vilauttaa näitä kuvia jo viime vuonna sarjakuvafestareilla, joten ehkä se on vain jäänyt sieltä päähän...

Lisää vähän saman tyyppistä materiaalia löytyy esim. tamperelaisen työväenmuseo Werstaan kokoelmista. Werstaan ja muidenkin museoiden kokoelmia on tallennettu www.arjenhistoria.fi sivustolle. Jos teet sivulla haun vaikkapa "pilapiirros", "pilakuva" tms sanoilla, saat esiin nipun osin nimettömiä kuvituspiirroksia, joiden tekijöistä museo olisi kyllä kiinnostunut. Itse tunnistin joskus nipun Hjalmar Löfvingin puuhatehtäviä, jotka olivat kokoelmissa nimettöminä. Muut sitten ovatkin hankalampia...

[Reima Mäkinen]

www.arjenhistoria.fi sivustolle. Jos teet sivulla haun vaikkapa "pilapiirros", "pilakuva" tms sanoilla, saat esiin nipun osin nimettömiä kuvituspiirroksia, joiden tekijöistä museo olisi kyllä kiinnostunut.

Mihinkäs tästä voisi raportoida? Löytyi nimittäin kaikenlaista.

Pari Fogelia on jostain syystä ilman tekijännimeä?

Onko tämä Pentti Lehto?

Parhaiten ehkä postikorttitaiteilijana historian muistiin jääneeltä Harry Niemiseltä löytyi kolme piirrosta.

Listani ensimmäinen Tauno Kunnas oli ilman tekijän nimeä


Samoin Eero Einari Nurmelan tämä työ


ja tämä T. Lindqvist


Nimimerkki Sexi  voisi hyvinkinolla Stefan (Tapani Kovanen), joka on muutenkin hyvin edustettuna tuolla. Ainakin tekniikka ja tyyli on sama?

Yksi varma (hänelle ja vuodelle 1949merkitty) Hurmerinta tuolta löytyy ja muitakin todennäköisiä. Esim tämä näyttää hyvin paljon Olavin työltä. Myös signeeraus O viittaa häneen. Kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä mieheen ja kysyä! Saattaisi pystyä plokkaamaan noista aika monta.

Pilapiirrosoriginaali v. 1868 lienee Suomen vanhimpia?
Nimimerkit: O pto, KOHO, H.K. ovat selkeitä, samoin kuvansa, mutta tekijää en tunnista. Myöskin sodanjälkeinen Pöri parilla kuvallaan on mielenkiintoinen.

[T.Kokkila]

Tunnistettuja piirtäjiä voi ilmiantaa vaikka työväenmuseo Werstaan osoitteeseen: info@tyovaenmuseo.fi

Fogeleita en ollut huomannutkaan, eikä useimmat muutkaan olleet pistäneet silmään. Eero Einari Nurmelan töitä oli pari, joissa ei ollut nimeä, niistä olen museolle maininnut.

Pena voisi olla Pentti Lehto, mutta käyttikö hän tuollaista nimmaria?

Stefan on hyvä arvaus, hänhän piirsi nimenomaan työväenlehtiin yms. Täytyisi kai vertailla kuvia.

Tuo vuoden 1868 piirros ei muuten taida olla originaali? Kuva on Helsingin yliopistomuseon kokoelmista, ja tiedoissa sanotaan vain, että se on kuvattu Wiborgska Kringlan-lehdestä.

[Reima Mäkinen]

Tuo vuoden 1868 piirros ei muuten taida olla originaali? Kuva on Helsingin yliopistomuseon kokoelmista, ja tiedoissa sanotaan vain, että se on kuvattu Wiborgska Kringlan-lehdestä.

Oli miten oli, originnalilta se näyttää. Viiva on selvästi piirretty eikä laattaan kaiverrettu.

Sitä piti vielä sanoa, että se yksi nimetön sarjakuva-kuvasarja voisi hyvinkin olla Tauno Kunnaksen.

Minulle ennestään tuntematon oli Johannes Setälän Filo ja pojat strippisarjakuva.

[Reima Mäkinen]

Ja nimimerkki THF on tietenkin Thor Fredric, joka on piirtänyt myös sarjakuvia. Löytyi vielä myös yksi toinenkin sarjispiirtäjä eli Aarno Liuksiala.

Vuodelta 1949 on monta kuvaa jotka on signeerattu S-i. Sanoisin että kyseessä on Seppo Arina, joka signeerasi postikorttejaan vähän lyhyemmin S- Eli tuo Si tarkoittaisi sitten vaikka Sepiä? Sarjakuvantekijä hänkin...

[Reima Mäkinen]

Onks tää nyt sitten Hauhio vai Vesanto vai Jaatinen? Kustantajana WSOY eli ilmeisesti jompi kumpi jälkimmäisistä? Ruutukaappaus on Radio tekee murron -leffasta.
Googlaus tuottaa muuten klassikkoelokuvan joka pohjautuu Robert Elliott Burnsin kirjaan. Leffa tuli Suomeen 1946.
(Taskari 186, sisältää tarinan Mikki Hiiri: Olin vainottu kahlekarkuri, joka myös perustuu samaan alkuperäiseen. )

[Lurker]

Onks tää nyt sitten Hauhio vai Vesanto vai Jaatinen?

Vesanto, sanoisin. Teki komeita kansia myös "kovaksikeitettyihin".

[Jyrki Vainio]

Kaks-nimimerkin takaa paljastui mies nimeltä Lauri Kaksonen. Virkamieslehdessä oli kuvia 60-luvulla, sittemmin tiedetään piirtäneen Opettaja-lehteen 90-luvun alkuvuosille saakka. Tämän tarkempaa tietoa tyypistä ei ole.

Selasin 60-luvun Virkamieslehtiä ja löysin osan minulla olevista kuvista, mutta en kaikkia. Kuvien piirtäjiä ei ole julkaisuissa mainittu vahingossakaan. Minusta näyttäisi, että tuo realistisempi piirtäjä olisi lehden taittaja. Mutta kuka se sitten taas oli ja mistä sen tiedon saisi, en tiedä.

[Lurker]

Lauri Kaksosen piirrostyyli on aikansa mukainen, tuolla tavalla piirrettiin paljon mainoksia sun muuta käyttökuvaa.

[Reima Mäkinen]

Selasin 60-luvun Virkamieslehtiä ja löysin osan minulla olevista kuvista, mutta en kaikkia. Kuvien piirtäjiä ei ole julkaisuissa mainittu vahingossakaan. Minusta näyttäisi, että tuo realistisempi piirtäjä olisi lehden taittaja. Mutta kuka se sitten taas oli ja mistä sen tiedon saisi, en tiedä.

Löytyi näytekin tuosta Virkamiesliiton julkaisusta. Alkaa olla jo niin vanhaa tavaraa että muistitiedon kaivaminen käy hankalaksi, ellei mistään löydy painettua dokumenttia.

[T.Kokkila]

Tuosta Olen vainottu kahlekarkuri -kannesta muuten: Fennica-tietokanta ei tunne kirjaa, eikä googlekaan löydä osumia. Kirjaa ei ole varmaan oikeasti julkaistu Suomessa lainkaan, vaan tuo on elokuvaa varten tehty feikki. Asialla voi olla joku elokuvayhtiön graafikkokin.

Elonetin mukaan elokuvan alkutekstit teki Eka Karppanen, joka voisi olla hyvinkin mahdollinen. Mainosgraafikko ja taiteilija, teki myös kirjankansia. Ami Hauhion hyvä ystävä.

Kirjan pohjalta tehdyn amerikkalaisen elokuvan ensi-ilta oli Suomessa 1946, ja sehän on hyvin tunnettu, joten oli ehkä luontevaa käyttää tunnettua nimeä myös kotimaisessa elokuvassa.