Tai ehkä kun on taikajuomasta niin noudatetaan roolipelaajan hyvää maksiimia että jos jotain käyttää väärin niin pelinjohtaja ottaa sen pois.
Noin muuten kun Pepin luin ensi kertaa vasta aikuisena niin oli kyllä kovin vaikea välttää ajatusta että tässä kirjoitetaan hylätystä lapsesta joka selittelee asioita parhain päin, voimafantasioi jne.
Monissa hyvissä kirjoissa kun tapaa olla muitakin tasoja kuin se ilmeisin pinta.
Aihe: Sarjakuvahahmot ja psykologia (Luettu 5374 kertaa)