Pakanat

[matkamies]

Pakanoiden Facebook-sivulta on nyt luettavissa Pakanat-yhden Jumalan kaupunki-sarjakuvan kahdeksan ensimmäistä sivua -väreissä!

https://www.facebook.com/pg/pagansfin/photos/?tab=album&album_id=876445825850314

[Illodiini]

En nyt vielä julistaisi Myllylää rouhean tyylin Hal Fosteriksi, mutta tunnelma on kyllä aika kohdallaan. Kun muistetaan että Foster pusasi joitakin spektaakkelikuviaan metrisissä mitoissa, tulee mieleen että osa näistäkin olisi voinut petrata suuremmassa koossa, siis originaaleja tarkoittaen.
Mutta kyllähän tässä loisteliasta lähestytään ja ajoittain saavutetaankin.
Valitettavasti neljännessä osassa paistaa hätäily, siitäkin huolimatta että taidon karttuminen verrattuna alkuun on selvä.

[Kartsa]

Pakanoiden kokoelma tuli lukaistua. Hyvinhän tuo toimi, ei sitä muuten olisi yhdellä istumalla lukenut alusta loppuun. Lopun infopakkaus oli tervetullut lisäys historian ystävälle. Pointsit myös kansikuvasta.

Mutta ei myöskään ruusuja ilman niitä risuja. Neljännen kirjan muutos piirrostyylissä ei varsinaisesti itselleni uponnut, mutta se nyt on lähinnä mielipidekysymys, eikä mikään järin rakentava kritiikki.

Mielenkiinnolla jään odottelemaan, että lähdetäänkö tätä viemään maailmalle ja millaisella aikataululla.

[Mikael Mäkinen]

Tämä linkki sisältää pätkän Tuomas Myllylän haastattelusta visuaalisia elementtejä apuna käyttäen.

Ja tämä linkki sisältää virallisen Tampere Kuplii videon, jossa samainen haastattelu löytyy kokonaisuudessaan muokkaamattomana.

[Mikael Mäkinen]

Man made lifestyle arvosteli Pakanat!

[Crying Blue Rain]

Onkohan Pakanat muuten paksuin ilmestynyt suomalainen sarjakuvaromaani? Päälle 300 sivua. Lukemani Jeskasen ja Ville Rannan teokset eivät taida olla ihan yhtä tanakoita.

Olen jäävi kehumaan hyvän ystäväni teosta, mutta onhan se historiaseikkailua parhaasta päästä.

[Mikael Mäkinen]

Onkohan Pakanat muuten paksuin ilmestynyt suomalainen sarjakuvaromaani? Päälle 300 sivua. Lukemani Jeskasen ja Ville Rannan teokset eivät taida olla ihan yhtä tanakoita.

Olen jäävi kehumaan hyvän ystäväni teosta, mutta onhan se historiaseikkailua parhaasta päästä.

Minä olen siis tuplasti jäävi kun olen sekä ystävä että kustantaja, mutta kehun silti!

(Yritän löytää alakategorian jossa Pakanat olisi paksuin...)

[Petteri Oja]

Timo Mäkelän Romeo ja Julia on yli 400-sivuinen, mutta pokkariformaattiin tehty.

[Crying Blue Rain]

Yritän löytää alakategorian jossa Pakanat olisi paksuin...

Ehdottomasti paksuin suomalainen, suomenkielinen ja turkulainen miekka ja sauna -sarjakuvaromaani! Ja ensimmäinenkin, mutta tuskin viimeinen...

[Hege]

Hyvää luettavaa oli hurmeisessa lumessa tarpominen toukokuun helteiden aikaan.

[Crying Blue Rain]

Hyvää luettavaa oli hurmeisessa lumessa tarpominen toukokuun helteiden aikaan.

Juu. Tuomas osaa kuvata pohjoista luontoa kaikessa karuudessaan. Mutta olihan siellä myös herkkä ja erootillinen kohtaus kesäyössä.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

tosin verilöylyksihän sekin kesäyö sitten muuttui

[Timo Ronkainen]

Miekka ja sauna! Verellä lyötiin löylyt ja miekalla vihdottiin, hurahuhhahhei!

Timo

[smaxx]

Pakanat on vaikuttavin ja paras eepos mitä on aikoihin tullut luettua, ainan briljantti teos ! Todellakin osattu ottaa kaikki irti pohjolan talvesta, luonnosta ja pakanasotilaista.

[Toni]

Pakanat on vaikuttavin ja paras eepos mitä on aikoihin tullut luettua, ainan briljantti teos ! Todellakin osattu ottaa kaikki irti pohjolan talvesta, luonnosta ja pakanasotilaista.

Mistä tulikin mieleen, että Tähtivaeltajan Pakanat-arvio on ollut blogissamme jo jonkin aikaa:

https://tahtivaeltajablogi.com/2018/06/14/sarjakuvat-tuomas-myllyla-pakanat/

"Mutta mitäs me pienistä, kun miekat laulavat veristä balladiaan ja teksti soi vakuuttavan jylhästi. Kyllä tällä pitäisi vähintään yksi Sarjakuva-Finlandia irrota!"

[Petteri Oja]

Pakanoiden jatko-osassa valokeilaan nousevat Ari Halikon perilliset - värialbumissa.

PAKANAT - YHDEN JUMALAN KAUPUNKI

Vuosien sotimisen jälkeen Joutsi Halikko on saanut tarpeekseen. Bysantin keisarin palveluksessa hankitun omaisuuden pitäisi riittää hänen talonsa väelle rauhanomaisen elämän takuiksi, mutta jumalilla on muita suunnitelmia väsyneen soturin varalle. Halikon suvun miehenä Joutsin hartioita painaa perheensä synkkä ja verinen menneisyys, jolta ei pääse turvaan edes suurkaupungin ihmisvilinään. Kun sisällissota syöksee maailmankaupungin kaaokseen, Alli, Joutsin sotaisa sisko, saapuu kaupunkiin kuolema ja verikosto kintereillään. Vastentahtoisen Varjagin on rakkaitaan suojellakseen tartuttava vielä kerran kirveeseen.

Kaksiosainen tarinan ensimmäinen puolisko.