Yumi Unitan Bunny Drop -sarjaa on englanniksi kai tullut nyt kuusi osaa, ranskaksi useampi (japanista puhumattakaan). Itse olen nyt lukenut viisi, ja lukukokemus on ollut aika ristiriitainen...
Sarjan idea on vähän kuin Yotsuban kääntöpuoli: noin kolmikymppinen poikamies adoptoi kuusivuotiaan tytön ja tarina keskittyy suurelta osin tämän uusperheen varsin arkiseen elämään. Sarja on kuitenkin vakavampi ja keskittyy pääasiassa isään, tämän sopeutumiseen uuteen elämäntilanteeseen, omiin elämänmuutoksiin jne.
Aihe ja sen käsittely on sympaattista ja sarjakuvana sujuvaa jälkeä, mutta neljän osan jälkeen tuli sellainen olo että tekijällä ei oikein ole käsitystä siitä mitä on tekemässä ja mihin tämän sarjan olisi tarkoitus mennä. Tapahtumat seuraavat toisiaan ja aina silloin tällöin on jotain yritystä nostaa vähän dramatiikkaa (mm. tytön oikean äidin etsiminen ja löytyminen, orastava kiinnostus tytön koulutoverin yksinhuoltajaäitiä kohtaan, muuttuvat työkuviot) mutta mitään noista ei saada oikein käsiteltyä kunnolla, kaikki draamanalkeet lässähtävät alkuunsa.
Sitten luin vitososan, jossa tekijä oli päätynyt radikaaliin ratkaisuun: tarinassa siirryttiin kymmenen vuotta eteenpäin ja tyylilaji muuttuikin keskinkertaiseksi teiniromanssidraamaksi. Mitvit? Taitaa jäädä sarjan lukeminen tähän...
Sinänsä sääli koska sarjassa oli aineksia parempaan, nyt tämä jäi lähinnä hukattujen mahdollisuuksien kavalkadiksi (jos ei siis joku muu ole tätä lukenut pitemmälle ja saa vakuutettua että oikeasti tekijä saa homman kasaan myöhemmissä osissa).