Tonius (ja kenties muutkin portugalilaiset sarjikset)

[Ördög]

Onko teillä mielipiteitä tai muistoja tästä luomuksesta, josta suomeksi julkaistiin yksi ainoa albumi?



Ilmestymisvuosi oli 1981. Kaksi vuotta myöhemmin Sarjainfo julkaisi erikoisnumeronsa 38, joka sisälsi pelkästään sarjakuva-albumeiden arvosteluja. Siinä Tonius sai tällaisen lakonisen tuomion:

Tonius

huumorisarja
tekijä: André
Lehtimiehet

Surkeaa piirrostyötä ilman minkäänlaisen hengen häivääkään. Hahmot varastettu suoraan Asterixista.

Huumorisarja, josta huumori puuttuu tyystin. Sarjaa leimaa olemattoman sisällön lisäksi myös väkivallalla mässäily ja asenteellisuus. "Mutakuono"-henkeä korostaa vielä typerä suomennos.

Tuo arvio jäi muistiin. Kun myöhemmin näin  Kultaisen taimenen divareissa, selailin sitä hyvin varovaisesti, ikään kuin peläten makuni turmeltumista. En ostanut.

Mutta kalkkunasarjakuvat ovat omalla laillaan kiinnostavia, ja nyt jälkeenpäin olen yrittänyt onkia Toniuksesta tietoa verkossa. Kotimaassaan Portugalissakin se taitaa olla melko unohdettu. Pitempiä mainintoja löytyy vain muutamalta sivulta.

http://bddesempre.blogspot.pt/2008/09/sries-de-que-eu-gosto-9-tnius-o.html
http://gladio.blogspot.pt/2008/10/memrias-da-bd-portuguesa-tnius-o.html
http://asleiturasdopedro.blogspot.pt/2011/05/asterix-50-anos-em-portugal-ii.html

Tuon ensimmäisen linkitetyn tekstin kirjoittaja kertoo että jotkut arvostelijat (ilmeisesti Portugalissakin) pitivät Tóniusta Asterixin paikallisversiona. Moiset syytökset ovat epäoikeudenmukaisia bloggaajan mielestä, koska erojakin on paljon. Mutta Tóniuksen vahvimpana puolena eivät olekaan - näin hän väittää - juonet, vaan sanojen ja fraasien käyttö, joka mainiosti rakentaa sarjakuvan humoristista luonnetta. Tiedä tuosta, voi hyvinkin olla, että suomentaja ei pystynyt siirtämään mahdollisia sanaleikkejä meidän kiellellemme.

Sama kirjoittaja pitää myös ruutujen ja puhekuplien vaihtelevasta koosta ja muodosta. Hänestä ne ovat hyvä esimerkki sarjakuvan rakenteen sovellutuksista , ja hän pitää tekstin ja kuvien kokonaisvaikutelmaa miellyttävänä. Hmmm?!

Sarja kertoo siis lusitanialaisista - portugalilaisten esi-isistä - ja heidän taistelustaan maurilaisia (arabialaisia) valloittajia vastaan. Tapahtuma-aikana pitäisi siis olla 700- tai 800-luku. Tuolloin "aidot", luultavasti kelttiläistä kieltä puhuneet lusitanialaiset olivat jo aikoja sitten sulautuneet muihin kansoihin, ensin roomalaisiin, sitten germaanisiin vandaaleihin ja visigootteihin. Mutta kirjoittaja linkissä numero kaksi toteaa, että roomalaisten valta ei ulottunut maan kaikkiin kolkkiin, joten alkuperäiskulttuuria saattoi säilyä syrjäseuduilla vielä vuosisatojen ajan!

Sarjakuvan hahmot asuvat Pedróbriga-nimisessä kylässä, ja heidät esitellään kuten Asterixissakin albumin alkusivuilla. Ne ovat urhea pienikokoinen soturi ja paimen Tónius, kalasta pitävä voimamies Chicolindus, änkyttävä hölmö Tigagus, kylän ennustaja Videntius joka pystyy ennustamaan ainoastaan 1900-luvun tapahtumia, sekä nahjusmainen päällikkö Herminus. Lisäksi on inhottava pääkonna Mohamed Ali Voujá.

Tóniuksen ensimmäinen jakso oli A truta de ouro joka julkaistiin (portugalilaisessa) Spirou-lehdessä vuonna 1979. Tämä teos ilmestyi albumina Suomessa (Kultainen taimen) sekä Hollannissa ja Belgiassa (De gouden forel). Toinen seikkailu, Uma aventura nas Astúrias (Seikkailu Asturiassa), käännettiin sekin hollanniksi nimellä De Asturiers.

Sitten sarjakuvan suosio näyttää vajonneen. Kolmas albumi A invasão dos Alfas (Alfojen hyökkäys?) julkaistiin ainoastaan Belgiassa - en ole vielä löytänyt sen hollanninkielistä nimeä - ja neljännestä tarinasta, A pedra do norte (Pohjoisen kivi?), valmistui vain käsikirjoitus sekä kuusi piirrossivua. Ehdotus viidenneksi seikkailuksi, Tónius e as sete maravilhas do mundo (T. ja maailman seitsemän ihmettä) ei koskaan toteutunut.

Kirjoittaja numero kaksi toteaa, miten Tóniuksen ilmestymisaikana Portugali oli vielä melko rauhallinen ja viaton. Tänä päivänä sarjakuvan tekijät joutusivat varmasti ACIMEn ja ACIDIn - millä varmaan tarkoitetaan maahanmuuttoviraston ja vähemmistövaltuutetun sikäläisiä vastineita - hampaisiin rasisminsa takia, sarjakuva kun esittää arabit vihollisina.

(Jatkuu ...)

[Curtvile]

hankin tuon vuonna 1981 eikä siteerattu Sarjainfon lakoninen tuomio pahasti maalistaan eksy.
Tonius oli saman henkinen kuin Attila -Hunneista hurjin ja Marco Polo ja Gondolex - Rahaministerin hurjat harharetket albumit.
Eniten maistui rahastuksen maku kuin että tehdään omaa juttua, enemmän tosiaan yritettiin kopioida Asterixia yms.

80-luvun alkupuolella videoiden rantautuminen kun ei ollut saavuttanut huippuhetkeään. Sarjakuvissa näkyi tuttua ilmiötä: viilataan sarjanumero poies tehdään hiukan halvemmalla ja pyritään ratsastamaan toisen maineella.

Nostalgia ei ole kullannut muistoja mutta tavallaan soisi tarjonnan palaavan. Toki korkeammalla laadulla mutta joka tapauksessa.

[Ördög]

Obrigado, vastaajat.

Vaikka Tóniusta ei kukaan enää kaipaisi vuonna 2012, en malta olla pidentämättä ketjua sillä niukalla tiedolla, mitä verkosta löytyy.

Sarjan piirtäjästä, tuosta André-nimisestä tyypistä, ei ole mitään mainintoja, ellei oteta lukuun hänen oman poikansa kommentit yllä linkitettyihin blogikirjoituksiin. Kirjoittaja Ricardo Andrén mukaan isäpappa oli nimeltään José Maria André. Hän kuoli vuonna 1984 tai niillä main ("16 vuotta sitten" tammikuussa 2010), ja oli töissä Walt Disneyllä. Ricardo toteaa faijan olleen Asterix-fani, joten sarjakuvissa on samankaltaisuuksia. Kas kas.

Mutta sarjan käsikirjoittaja, Tito? Catawikin...

http://www.catawiki.com/catalog/comic-books/series-group/tonius/106978-de-gouden-forel

... mukaan hänen täydellinen nimensä on Tiburcio de la Llave, ja hänestä on koko lailla enemmän tietoa.

http://fr.wikipedia.org/wiki/Tito_(auteur%29
http://lambiek.net/artists/t/tito.htm
http://lesbddetito.blogspot.fr/

Jos tämä señor de la Llave on toinen Tóniuksen tekijöistä, miksi siitä ei ole mitään mainintoja noilla sivuilla? Eikö sarjakuvantekijöiden nuoruudensynneistä pidetä lukua - hänhän oli vain 21 vuotta ensimmäisen Tóniuksen ilmestyessä?

No, mitäpä sillä on väliä.
Lopuksi pitää todeta, että Tóniuksesta kiinnostui sen lyhyen uran aikana myös oheiskrääsän tuottajat - hahmot pääsivät limsapullon korkkeihin.

[Janne Kuusinen]

Tuo Tonius-albari on kasari-sarjakuvamuisteloiden virstanpylväitä. Kun nurkkiin piti saada mahdollisimman paljon väkivaltaista pottunokkasarjakuvaa, niin Älli & Tälli -sarjisten sekä Asterixien vanavedessä tuli tämäkin hankittua. Moni muukin oppi varmasti Toniusin myötä sen, ettei kaikki väkivaltainen pottunokkasarjakuva olekaan automaattisesti hyvää.

Sittemmin kävi niin, että tuota yhtä Tonius-albumia oli joka divarin joka nurkassa vaivaksi saakka suurin piirtein pennin hinnalla, ilmeisesti painos oli suht suuri.

Vai on portugalilainen.

[Janne Kuusinen]

Lapsena mikään ja kaikki ei ole ja on selvää. Lucky Lukekin oli maailman paras amerikkalainen sarjakuva aikoinaan, mutta ei ollut niin hyvä kuin Asterix kun Asterixissa oli enemmän väkivaltaa. Ja kaikista pottunokkaväkivaltasarjakuvista vastasi tasan yksi piirtäjä, samalla tavalla kuin miten Walt Disney oli piirtänyt kaikki akuankat.

Näin 37-kesäisenä olisi mukava nähdä sarjakuva, jossa olisi pelkkiä numidialaisia. (, enkä wikitä!)

[CryingBlueRain]

Minua kaiveli pikkupoikana pahasti, kun en saanut tätä mistään. Höh, olisitte voineet aiemmin kertoa, että tekele on sysipaska...

[VesaK]

Tästä keskustelusta tuli mieleen mitä Juanjo Guarnido puhui Helsingissä käydessään. Eli ettei hän lapsena tiennyt esimerkiksi Niilo Pielisestä mitään, vaan ainoastaan F. Ibanezin (studion) halpisversion, Timo Tiikerin.
Asterix nyt sentään oli niin iso juttu että se tunnettiin Espanjassa ja Portugalissa - Goscinny oli lahjakas markkinoimaan sarjaa ympäri Eurooppaa, vai miksi luulette että pian vakiintui käytäntö "joka toisessa seikkailussa maailmalle".
Tonius on kyllä kammottava, pitäisi joskus listata kvääkkiin ällöttävimmät halpatuotanto/kopiosarjat.

[Janne Kuusinen]

ettei hän lapsena tiennyt esimerkiksi Niilo Pielisestä mitään, vaan ainoastaan F. Ibanezin (studion) halpisversion, Timo Tiikerin.

No hö.

Ja niin, lähes nelikymppisenä, tämäkin matto vedettiin hänen altaan. Notta edes Suuri Ibanez, tuo (aikoinaan) maailman hauskimman sarjakuvan piirtäjä, ei tehnyt kaikkea yksin.

Tekeekö kukaan missään mitään sarjakuvaa yksin?????

[VesaK]

Olihan suomeksikin ilmestynyt Timo Tiikerin albumeita ja pokkareita vaikka kuinka monta ennen kuin Pielis-sarja alkoi Semicillä.

Non Stop -albumi "Kaikki pieleen" ilmestyi 1979 (Yhtyneet), ensimmäinen Timo Tiikeri 1982 (Lehtimiehet Oy).
Sitä ennen meillä ilmestyivät sellaiset Niiloakin sisältäneet lehdet kuin Ruutu ja NonStop ja myös Trumf-albumi "Tipsu ja Tapsu: Vauhtiviikarit valloillaan" (1974), tosin en nyt muista mikä lie Niilon nimiväännös siinä ollut.

Ibanez esitteli hahmonsa 1963 eli selvästi Niilon ensiesiintymisen jälkeen. Guarnido (s. 1967) ei oman kertomansa mukaan nähnyt Spirou-sarjoja, tai Gaston Lagaffea ainakaan ennen muuttoaan Ranskaan 1993. Vasta silloin hän tutustui kunnolla mm. Franquinin tuotantoon.

[Lönkka]

Joo, kyllä muistin Non Stopin Pielis-albumin, mutta ei se kuulunut Semicin sarjaan.

Eihän kustantajalla ole tässä merkitystä.

Enin osa Niiloja oli tullut 70-luvulla ja kukaan ei liene uskonut että niitä kannattaisi Suomessa uudelleen julkaista. Semicilläkään.

Aikaa myöten tilanne muuttui kun tuli riittävästi tiimaa noiden Ruuto/Non-Stop julkaisujen perään.

[jinroh]

Löysin vastikään Tonius-albumin. Se oli varsin hyvässä kunnossa, ymmärrettävästi ei ollut ainakaan lukemisesta kulunut.

Sarjainfon arvio on hyvin osuva; tuossa tuotoksessa ei ole juuri mitään onnistunutta. Se yrittää selvästi apinoida Asterixia asettamalla väkivaltaisia pottunokkia historialliseen kontekstiin, mutta siihen yhtäläisyydet jäävätkin.

Juonta ei nähtävästi ole. Dialogia voi kuvitella olevan, mutta sitä on mahdoton seurata, koska piirrokset ovat kammottavia: minkäänlaista yritystä noudattaa kuvakerronnan käytäntöjä ei ole, kaikki on rumaa, asemointi on mielenvikaisen epäeuklidista; kahta sivua pidemmälle lukeminen yhdellä rupeamalla altistaa hulluuskohtauksille.

Belgit ovat selvästi euroopan kansoista rohkeimpia, jos tätä on siellä käännetty enemmän.

[Ördög]

Ja se polskien Asterix on varmaan tämä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Kajko_i_Kokosz
http://www.astrouw.edu.pl/~soszynsk/kajko_e.html

[Timo Ronkainen]

Jep, on noistaollu täällä puhetta ohimennen aiemminkin jossain ketjussa. Ei kylläkään ole Asterixia vanhempi.

Timo

[Timo Ronkainen]

No wiki väittää juurikin tämän Tiburcio de la Llaven tuon Tendre Banlieuen tekijäksi.

Timo

[Ördög]

Eihän Tóniuksesta koskaan tullut mitään menestystä edes kotimaassaan, mutta joskus sikäläiset bloggarit äityvät muistelemaan sarjaa.

http://kuentro.blogspot.com/2017/07/gazeta-da-bd-74-herois-da-bd-portuguesa.html
http://bloguedebd.blogspot.com/2019/10/herois-inesqueciveis-67-tonius.html
https://asterix-pt.blogspot.com/2020/05/tonius.html