Rojaltit

[japsu]

Kertokaas nyt minulle kokeneemmat ja viisammat kvaakkilaiset taiteilijat, paljonko tekijälle suunnilleen  maksetaan 'rojaltia' yhdestä myydystä sarjakuva-albumista ?

Ja kuinka suuri on albumin ensimmäinen painos, ensikertalaiselta tekijältä ?

[Markku Myllymäki]

Kun eivät ole oikeat alan miehet (tai naiset) vastanneet, heitänpä jotain randomia tähän...

Siis Suomessa? Omakustanteena kuka vaan voi tehdä mitä vaan, mutta jos ns. oikeaa julkaisijaa tarkoitat (siis samoja kustantamoja jotka kirjallisuutta yleisesti kustantavat), on kyllä varmaan aika tapauskohtaista.

Taitaa olla aika pienistä numeroista kysymys. En usko, että kenelläkään on tilastoja, mutta villi arvaus on että ensipainos lienee aika pieni, tuhannen luokkaa. (Jos tämä on päin sitä itseään, korjatkaa...) Tekijän osuus lienee sama kuin kirjoissakin, prosenttiosuus albumin kustantajan hinnasta (mikä on jotain muuta kuin kaupan hinta). Ja hinnat kyllä ovat nykyään kaupassa aika rasvaiset...

Jos olisi 1000 kpl painos ja saisit vaikka 20% 10 euron hinnasta, se olis 2000 euroa. Naurettava määrä rahaa työmäärään verraten.

Ongelma on se, että jos et ole lukijakuntaa saanut esim. sanomalehtistripeillä, lienee todella vaikea saada yleensä jotain julkaistuksi.

Toisaalta, jos julkaistuksi jotain yleensä saa, sitten varmaan on jossain vaiheessa mahdollista hakea apurahoja tms.

Jos et tarkoittanut Suomen markkinoita, vaan eurooppalaisia tai amerikkalaisia, sitten ollaankin ihan muissa numeroissa. Harva pääsee sinne asti.

[japsu]

Juu, suomen markkinoita lähinnä ajattelin, ja ns.oikeaa kustantamoa.

[VesaK]

Kustantamosta (suomalaisesta) riippumatta se on noin, eli yleensä ennakkona maksetaan painoksen mukaan noin euro per kirja, ja toinen mokoma JOS painos  myydään normaalihintaisena loppuun. Tekijänkorvaus maksetaan arvonlisäverottomasta nettohinnasta (netto = ohjehinta miinus 50%)

Ellei, niin ennen dumppaamista alennusmyynteihin tarjotaan loppupainosta tekijän ostettavaksi noin tekokustannuksia vastaavaan OKA-hintaan eli 3 - 5 euroa kappale, joskus halvemmallakin.

Käytännössä siis:

1000 kpl painos, kirjan ovh. 16 eur
Tekijänkappaleita + arvostelukappaleita 50.

Tekijän rojalti 20 % nettohinnasta eli kahdeksastatuhannesta eurosta =  1600 eur (miinus tekijän maksamat verot)

Josta ennakkona maksetaan 60% = 960 eur

Vuoden eli sopimuskauden lopussa todetaan että kirjaa on myyty  850 kpl, kustantaja päättää myydä loput alennusmyyntiin 40 prosentilla nettohinnasta (3, 20 eur) ja maksaa tekijälle loput korvaukset mydyistä nettohintaisista eli noin 400 eur ja tarjoaa hänelle loppukappaleita (100 kpl) ostettaviksi OKA-hintaan 3 eur/kappale.
Alennusmyyntiin menneistä maksetaan tekijälle 3,2 x 0,2 = 64 snt kpl, sadasta kirjasta siis 64 eur.

Lisäksi tekijä saa korvauksia Sanastolta noin 10 snt per kirjastolainauskerta sekä mahdollisesti Kuvittajien ja sarjakuvantekijöiden kirjastoapurahaa jota on haettava erikseen.

LYHYESTI: Se mitä tekijälle 1000 kappaleesta jää käteen ilman muita tukia on siis noin 1500 eur (miinus verot) sekä 30 tekijänkappaletta. Tämä ei riipu kustantajasta.  

[Miha]

Lisäksi tekijä saa korvauksia Sanastolta noin 10 snt per kirjastolainauskerta sekä mahdollisesti Kuvittajien ja sarjakuvantekijöiden kirjastoapurahaa jota on haettava erikseen.

Sanastossa tuli voimaan 2010 "paljon kuvaa sisältävien kirjastoluokkien kohdalla" kuvavähennys, joka tarkoittaa sitä että lainauskorvauksesta vähennetään sarjakuvien kohdalla peräti 62,3%.

Eli koska lainauskorvaus oli 2010 sanaston mukaan 4 senttiä, ja minimikorvauksen alaraja on 15 euroa, pitäisi sarjakuvateosta lainata vähintään 600 kertaa jotta tekijä saisi sen 15 euroa.

= selvitti sen miksen ole saanut sanastolta vielä penniäkään. Kopiosto kuulemma tilittää kuvakorvauksia, mutta epäilen sitä. Sen näkee syksyllä kun ne tulevat hakuun.

[VesaK]

Kopiosto kuulemma tilittää kuvakorvauksia, mutta epäilen sitä. Sen näkee syksyllä kun ne tulevat hakuun.

Just. No, Kopiostorahaa voi anoa myös Sarjakuvantekijöiltä:

http://www.sarjakuvantekijat.fi/?Apurahat:Kopiosto-stipendit_2011:Kopiosto-apurahat_2012

Ainakin siihen asti kunnes kaikki lehdet junttaavat avustajasopimuksiinsa pykälän, jonka mukaan kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle = kopiostokorvaukset maksetaan mediayhtiöille. 

[Marko K]

No voin olla tietty väärässäkin mutta äkkipäätä noista luvuista voisin päätellä, että pitää tehdä ihan helvetisti töitä, jos meinaa sarjakuvilla tuolla tapaa itsensä suomessa elättää. Hatusta revittynä voisinpa jopa väittää, että semmoisia ihmisiä on varmaan kourallinen tässä maassa, joilta se onnistuu.

Lopuilla yrittäjillä täytyy olla joku muu työ mistä varsinainen elanto tulee? Riippuu tietty tekijästä mutta itsellä menee arviolta semmonen 8 tuntia työaikaa per sivu eli 30 sivuisen jutun tekemiseen kuukausi ja albumin (100-120 sivua) puoli vuotta olettaen, että ehtii tosiaan tehdä "täysiä" päiviä. Utopiaa? Käytännössä arkisin on ehkä semmoinen 2 tuntia per päivä ja viikonloppuisin 4, että siitä se puoli vuotta venähtää vuodeksi ellei puoleksitoistakin. Kokemuksen myötä vauhtia voi tulla lisää mutta epäilenpä, että ei mitään merkittävää muutosta tule.

Jos siitä albumista saa sitten ehkä 1000-2000€ haarukkaan kouraan varsinaista tuloa niin voin kyllä sanoa, että ei sillä viulujaan maksa. Aika tylyä.

Mutta enhän minäkään toki nykyään sarjakuvia siksi piirrä, että minä sillä eläisin. Teen sitä siksi, että saan luoda jotain omaa. Päätellen tästä; jos joku elättää itsensä sarjakuvilla niin nostan hattua!

[Markku Myllymäki]

Marko, periaattessa asia on juuri kuten sanot, mutta jos saat ammattitason kamaa aikaiseksi, kotimainen julkaisu saattaisi olla ponnahduslauta ulkomaan julkaisulle, josta voisi tienata paremmin.

Tiedän, vähän tämä on lottoamista, mutta Suomessa on nykyään jo niin paljon hyviä tekijöitä, että ennemmin tai myöhemmin tuokin ihme tapahtuu. Ihan muutaman vuoden sisällä todella moni tekijä on ylittänyt sellaisen kynnyksen, että "tuotantoarvot" alkavat olla vientikunnossa.

Toki siinä tarvitaan sitten ensiluokkainen tarina, hahmot ja piirrosjälki. Nämä yhdessä näkee harvoin.

Eikä näitä todellisuudessa opeteta missään, kyllä se on vaan niin että tekemällä täytyisi oppia.

 Sitten täytyisi osata vielä markkinoida. Taideihmisen kauhistus.

[Marko K]

No eipä sitä tuon paremmin osaa sanoa. Mutta opetellessa on hauskaa kuitenkin, että ei tässä valittaa voi.

Eino Leinon Höyhensaaria siteeraten:

"Mitä siitä jos en minä saanutkaan,
mitä toivoin ma elämältä,
kun sain minä toivehet suuret vaan
ja kaihojen kantelen hältä."

[japsu]

Kiitoksia kaikille vastanneille!
Olen näitä tietoja koittanut netistä kaivaa tuloksetta, mutta tulipa nyt viimein jotain selvyyttää tähän asiaan.
Helppoahan se ei tosiaan ole Suomessa ( tai muutenkaan )itseään sarjakuvilla elättää, mutta jos tosiaan piirrostyyli ja muutkin jutut olisi kohdillaan, niin eihän sitä koskaan tiedä.

Saahan sitä aina kuitenkin haaveilla.

[Timo Ronkainen]

Sanastossa tuli voimaan 2010 "paljon kuvaa sisältävien kirjastoluokkien kohdalla" kuvavähennys, joka tarkoittaa sitä että lainauskorvauksesta vähennetään sarjakuvien kohdalla peräti 62,3%.

Kunnaxen rahatulot siis vähenivät?
Pff... Kopiosto..tjaa...
Ajaako Kuvasto sitten sarjakuvantekijän asiaa? Varmaankaan ei. Pitänee perustaa perkele Sarjakuvasto. Ja jos sarjakuvakirjassa on paljon tekstiä, niin siitä korvauksesta käsikirjoittajalle vähennetään sitten 62,3%... nih!

Timo

[[kivi]]

Ajaako Kuvasto sitten sarjakuvantekijän asiaa? Varmaankaan ei. Pitänee perustaa perkele Sarjakuvasto. Ja jos sarjakuvakirjassa on paljon tekstiä, niin siitä korvauksesta käsikirjoittajalle vähennetään sitten 62,3%...

Eipä aja Kuvasto sarjakuvaajien asiaa, Kopioston kuvakorvaus ajais mutta koska siellä on haun alainen aineisto rajattu 60% KAIKESTA lainattavasta materiaalista on aika selvää että ulkomainen ja kuvittamaton materiaali täyttää jakohaarukan ja kotimaiset sarjakuvat jäävät kärkikolmikkoa lukuunottamatta ilman :-(

Sanastolta oon saanut ihan kivasti. Mutta joo, Sarjakuvaston perustaminen todella olis ajankohtaista, jo siksi että nykyinen insinöörilogiikka Kopioston taholta ei palvele ketään.

Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseen rojalteista, niin albumijulkaisu on vain kiva bonus sen rinnalla mitä sarjakuvien lehtijulkaisusta saa. Tulotaso on silti sellainen että työttömänä Kelan peruspäivärahalla tienais enemmän, jos pelkkää sarjakuvaa piirtämällä aikoo elää. Onneksi sarjakuvantekijän ammattitaidon alueella ja sarjakuvien valmiiksisaattamisprosessissa on ehkä muitakin hommia, joista maksetaan; ja vanha viisaus siitä että kaikki muut saavat palkkansa täysmääräisinä ennen kuin tekijän pennit jaetaan, pitää paikkansa. Tekstaaja voi saada enemmän kuin tekijä, kustannustoimittaja ja kahvinkeittäjä saavat varmasti...

[Curtvile]

Pitänee perustaa perkele Sarjakuvasto. Ja jos sarjakuvakirjassa on paljon tekstiä, niin siitä korvauksesta käsikirjoittajalle vähennetään sitten 62,3%... nih!

jonka tulot vähennetään jokatapauksessa kun siinä on se kuvakin.
Kiva.

Mutta joo, idea sarjakuvastosta on kannatettava siltikin.

[Miha]

Kopioston korvaukset ovat nyt haussa kuvantekijöille. Korvauksia voi hakea ainoastaan eniten lainatulle aineistolle jotka voi selata lainauskorvauspalvelun luettelosta, mikäli on kirjautunut järjestelmään.

Hieman ei-yllättäen yksikään julkaisuni ei täyttänyt kriteeriä, festareilla tapaamieni yksittäisten kirjastonhoitajien hehkutuksesta huolimatta.

Kävin tarkistamassa ketkä suomalaiset sarjakuvantekijät ovat ylipäätään korvaukseen oikeutettuja, teoksia voi hakea teoksen nimen, tekijän tai kustantamon perusteella. Tietokanta perustui vuoden 2010 lainaustilastoihin.

Korvaukseen oikeutettuja teoksia Arktisella Banaanilla oli ainoastaan tekijöiltä Juba, Ilkka Heilä ja Pertti Jarla. Zum Teufelilta tai Huuda huudalta ei löytynyt yhtään teosta. 2009 finlandiavoittajan Petteri Tikkasen Eero ei löytynyt korvaukseen oikeuttavien luettelosta, ei myöskään 2010 finlandiavoittaja Kati Kovácsin teoksia - yhtäkään.

Kaikki kunnia toki luetteloissa mainituille, mutta pointti jonka halusin esittää oli se että johtuen sanaston sarjakuvaan suorittamasta massiivisesta kuvavähennyksestä ja kopioston kriteereistä, koko lainauskorvausjärjestelmä on suurimmalle osalle sarjakuvantekijöistä täysin hyödytön. En voi suositella kenellekään vähemmän myyvälle tekijälle hakemuskorvausten täyttämistä, paremmin käytätte aikaanne ratkomalla ristisanatehtäviä.