Pitkään otsikon kysymystä miettineenä täytyy varmaan antaa ykkössija Hernandezien "Birdland"ille. Sen jälkipuoliskolla kaikki pienikin loogisuus hylätään täysin, ja albumin ymmärtävät varmaan ne samat tyypit, jotka ymmärtävät Lynchin Mulholland Drive-leffan.
Kunhan väittävät.
Kakkoseksi menee ehkä Aarnialan "Yllätyskuvat", vaikkei sinänsä albumikokonaisuus taidakaan olla. Samalla perusteella voisi sitten niputtaa nuo lukuisat kotimaiset graafikkosarjakuva-antologiat hämäryyskastiin...
Vielä mainitsen tämänpäiväiseltä Fennica-reissulta saaliiksi saamani, pitkään etsimäni Edika-albumin, yhteensähän noita on suomeksi kaksi. Tekstiä on pirusti, mutta sen verran härskinkahelia ja rikasta on tuo rumuuden estetiikka, että voi vain ihailla.
Onko joku muukin täällä hurahtanut tuohon?