Erot japanilaisen ja korealaisen sarjakuvan välillä

[Mon of Olay]

arvioitu Kvaakissa

Mangatyyli? Kuvanäytteet viittaisivat kyllä toiseen suuntaan Aasiaa, selvää kortsutyyliä.

[CryingBlueRain]

En tiennyt että manga- ja manhwa-tyyli eroavat toisistaan, mutta jos näin on, niin ei kai se nyt sentään ihan sama ole sarjakuva-arvostelussa. Sellainenkin ilmaisu on olemassa kuin kiitos korjauksesta.

[Mon of Olay]

Eroista voi mieluiten perustaa oman ketjunsa. Ei tässä sen enempää.

En jaksa. Manwhatyyyliin viittasivat tapa käyttää varjostuksia ja astetta realistisemmat silmät, mutta loppupeleissä se on hyvin liukuva käsite, kuten mangatyylikin.

[Aura]

Itseä hämäävät puhekuplat, jotka pistivät silmään jo ensimmäistä albumia selaillessa. Ihan kuin puhekuplien paikkaa ei olisi mietitty piirtäessä yhtään, ja ne olisi sitten lätkitty päälle mihin sopii.

Mitä tyyliin tulee, mangasta tuon erottaa minusta lähinnä lievä.. miksikä sitä sanoisi? Koreassa ei ole yhtä tarkkoja sääntöjä siitä miten sarjakuvaa pitää tehdä, ja usein piirtäjät tekevät aloittelijan virheitä. En tiedä onko niitä tässä, mutta jos tuo olisi tehty Japanissa jonkun ehkä hieman aloittelevan tai ei-mainstreampiirtäjän toimesta, kukaan tuskin huomaisi mitään?

[Antti Valkama]

Olen melko varma siitä, että keskivertojapanilainen huomaisi helposti ettei kyseessä ole kotimainen tuote. Tai sitten minä olen keskivertojapanilaista nokkelampi. Ikävä kyllä olen huono sanallistamaan havaintojani, mutta ei tuo tosiaan japanilaiselta näytä minun silmissäni.

[Aura]

No kyllä mäkin näen heti ettei se ole japanilainen, mutta ei tuossa tyylissä nyt niin isoa eroa ole. Ja tarkoitan nyt piirrostyyliä enkä ruutujakoa yms.

[haplo]

Mun silmään korealainen sarjakuva on ehkä hivenen koreilevampaa. Hahmojen eleet ja ilmeet tuntuvat lyövän pikkiriikkisen yli. En tiedä auttaako ketään, mutta itselle se vertautuu antiikin kuvanveiston klassisen ja hellenistisen taiteen eroihin, missä jälkimmäisessä on eleissä jo pientä yliyrittämistä. Luonnollisuus karisee hivenen näyttävyyden tieltä. Erot on tietenkin hämäriä ja pienten osasten summia.

Jonkin verran vaikuttaa varmasti myös molempien maiden kuvallisen kulttuurin vaikutukset, Wiki ainakin väitti että manhwa ammentaisi kiinalaisesta kuvallisesta kulttuurista mikä ei ainakaan minun käsittääkseni ole laita sitten mangan osalta enää niin selkeästi.

Täytyy tosin tunnustaa etten ole lukenut korealaisia sarjakuvia pitkään aikaan ja nekin vähät on näitä suomeksi tulleita sarjoja. Enemmän tai vähemmän siis olen mutu-tuntuman varassa.

[Mon of Olay]

Mun silmään korealainen sarjakuva on ehkä hivenen koreilevampaa.

Jotain ylityylittelyn makua ainakin monissa jenkkijulkaisuissa tosiaan tuppasi olemaan. Mutta maailma muuttuu, ja veikkaan, että Koreassa nykyään kukoistava nettisarjakuvakulttuuri on jo monipuolistanut sikäläisten sarjakuvien tyylikirjoa. 

[Jari Lehtinen]

Siinä näkyy sama piirre kuin korealaisen ja japanilaisen idolipopin välillä. Korealainen tyyli on amerikkalaisempi.

[rantakiesus]

Oman vähän kokemukseni perusteella väittäisin että manhwa on sekavampaa ja hahmot androgyynimpiä.

[Reima Mäkinen]

Mitenkäs tämä ketju on jäänyt huomaamatta. jos kuva manhwasta perustuu pelkästään jenkkikäännöksiin, niin en ihmettele että eroa on vaikea nähdä.
Maailmalla löytyy kustantamoja, jotka ovat tuoneet länkkäreiden ulottuville Japanista myös avantgardistisempia juttuja, valitettavasti korealaisille ei ole samaa autuutta suotu. Yhtenä hienona poikkeuksena tästä kuitenkin kotimaisen Huuda huudan Yölinja (tekijänä Yong-Deuk Kwan). Jos minun pitäisi alkaa tuoda Suomeen/kustantaa sarjiksia, ne olisivat todennäköisesti juuri korealaisia.

Jonkin verran vaikuttaa varmasti myös molempien maiden kuvallisen kulttuurin vaikutukset, Wiki ainakin väitti että manhwa ammentaisi kiinalaisesta kuvallisesta kulttuurista

Tuo pitänee paikkansa. En nyt kyllä tiedä että näkyykö kiinalainen perintö sen enempää manhwassa kuin se näkyy manhuassa.

Itseä hämäävät puhekuplat, jotka pistivät silmään jo ensimmäistä albumia selaillessa. Ihan kuin puhekuplien paikkaa ei olisi mietitty piirtäessä yhtään, ja ne olisi sitten lätkitty päälle mihin sopii.

Tuohon en ota muuten kantaa kuin että korealainen kirjoitussysteemi on paljon lähempänä länsimaista kuin Japanin. Manhwaa ei myöskään tarvitse peilata. Kirjoitin korealaisesta kirjoitusjärjestelmästä jutun Ragnarökin 4. pokkariin (eikä juttu vieläkään hävetä.)

Mitä tyyliin tulee, mangasta tuon erottaa minusta lähinnä lievä.. miksikä sitä sanoisi? Koreassa ei ole yhtä tarkkoja sääntöjä siitä miten sarjakuvaa pitää tehdä,

Saattaapi olla, tai sitten ne "säännöt" ovat vain korealaisia, eli vaatisivat jälleen kerran opiskelua. Tämä ei tosin koske nettimanhwaa, joka on hyvinkin standardi "kieli".

Mut siis aiheesta. Korealainen sarjakuvakenttä muistuttaa suomalaista visuaalisesti siinä että siellä on paljon kaiken laista. Jokaiselle vähän jotakin, toisin kuin Jaappanissa, missä suurin osa lukijoista (99%?) karsastaa animetyylistä poikkeavaa piirrosta.