Northlandersia on ykkösosa tullut luettua ja se iski kyllä lujaa, etenkin tarinan osalta.
Harmitti vain ettei kuvitus ollut ihan yhtä tasokasta. Hurmeista menoa ja sinällään hyvää, mutta muutamat puutteet iskee aina kaltaistani perfektionistia silmään. Positiivista oli kuitenkin se, että selvästi taustatyötä oli ainakin jonkin verran tehty, ja viikinkien perusvermeet oli suhtkoht kohdillaan, mitä nyt haarniskaratkaisut olivat välillä vähän kumman näköisiä. Lisäksi joka soturi heilutti miekkaa tai kahtakin, vaikka tosiasiassa sellainen tappotyökalu oli harvojen etuoikeus. Pettymyksekseni kirveet eivät paljonkaan heiluneet, mitä nyt yhdessä kaksintaistelussa, keihäitä käytettiin vielä vähemmän.
Eniten kuitenkin vaivasi, että konstantinopoliin sijoittuvissa kohdissa ei oltu kyllä tehty sitä vähääkään taustatyötä. Kreikkalaisen keisarikunnan asukit oli kuvattu tuhannen ja yhden yön satujen kieroina itämaalaisina turbaaneineen ja kaapuineen, ja naiset kuljeskelivat puolialasti, koko paikka li kuin suoraan jostain Aladdinista. Itseä bysantin historia on aina kiinnostanut joten tämä vaivasi koko teoksessa oikeastaan eniten.
Nämä puutteet antaa kuitenkin anteeksi kun tarina oli niin hyvä ja toimiva kuin olla ja voi. Ehkä viikinkien legendaarisen nasevaa sanailua taistelujen lomassa olisis saanut olla enemmänkin, mutta perusmeininki on hyvä. Suosittelen kaikille vähänkään viikingeistä kiinnostuneille.
Pakanoita on kohtapuoliin kakskytä sivua kasassa, Saas nähdä miten valmistuu.
