tälä kertaa ei tehnyt mieli ottaa osaa yhtään kun on tienannut elantonsa katoilla jo vuosien ajan.
Matkamiehellä on totutun ansiokasta jälkeä, rosoinen viiva istuu piirityksen karuuteen kuin luoti päähän.
Ihmisyys Stalingradissa tarinassa on omaan makuun vähän kaukaa haettua ja kakkossivussa ruutujako sössii kuvakerronnan.
Holle on selkeästi jutellut parin kolleegan kanssa vaikka onkin lapsia ja lapsenmielisiä varten siistinytkin työnsä.
Inkan työ on naiivin lennokasta ja tavoittaa lasten maailman aika hyvin. Rivisaumat ei kyllä missään katossa ole noin tiuhassa.
Shunichiron työ ottaa H&Kn heroic bloodshedin perusjuonen mikä on aina hyvä mutta nyt copicväritys ei sovi, näyttää pahasti siistiltä pikselimössöltä ei hurmeelta.