Elokuun haaste on päättynyt. Vain kaksi tarttui haasteeseen! Kaksi! Onko tämä Kvaakin ennätys osallistujien vähydeessä? Mistä lienee moinen johtuu? Oliko aihe kenties liian vaikea? Täytyy sanoa, että olen kyllä pettynyt teihin kaikkiin muihin... Ja sitten töiden purkuun:
Holle: Työsi on hauska, sympaattinen ja persoonallinen ratkaisu lähestyä aihetta. Pidin myös siitä, että sarjakuva oli jätetty tussaamatta, mikä tekee piirrosjäljestä rennomman.
Inka: Kuten itsekin jo tuskailit kommenteissa, ilman antamaasi selitystekstiäsi muuten sympaattisten piirrosten kuljettamasta sarjakuvasta ei olisi ymmärtänyt juuri mitään; mitä se mies siinä istuskelee tuopin ääressä? Viimeisen ruudun kuvakoon vaihto ja arvoituksellinen ilme on hyvä idea, mutta jotta lukija voisi päätyä johonkin omaan tulkintaan sen merkityksestä, sarjakuva olisi vaatinut ehkä edes sen yhden puhe/ajatuskuplan, olisipa se sitten ollut pelkkä huokaus.
Näistä ruhtinaallisesta kahdesta osallistujasta voittaja on...
(rumpujen pärinää ja hammond-urkujen ujellusta)
Holle! Onneksi olkoon! Ojennan sinulle voittajan valtikan, heilauttakoon se antamaasi syyskuun haasteeseen runsaamman sadon kuin mitä elokuussa korjattiin!
- Jukka