Layman: Chew

[Sankaritar]

Onko kukaan tutustunut John Laymanin kannibalismia, rikostarinoita ja kauhua sekoittavaan Chew -sarjaan? Itse olen saanut käsiini pari ensimmäistä kokoomalehteä ja uppoaa kyllä loistavasti!

http://en.wikipedia.org/wiki/Chew_(comics%29

[Curtvile]

Kyllä meitä faneja on, eikä nyt unohdeta Rob Guilloryä joka vastaan piirroksesta.
Tämähän pokkasi tuoreesti parhaan jatkuvan sarjan Eisnerin SDCCssa.
Itsellä on kolme kokoelmaa hyllyssä.

Oikein messevää vääntöä, suositellaan lämpimästi.

edit. kyllä lukihäirä on ilo: "vastaan piirroksesta..."joo niinhän kaikki piirtäjät on kuvia vastaan, tietty.

[Petteri Oja]

Ekasta kokoelmasta jäi positiivinen olo. Luen lisää.

[smitty]

Luin kaksi kokoomaa, ja mielipiteeksi muodostui "meh".

Ihan näppärää kirjoitustyötä, ja kuvituskin oli hyvää, mutta... "je ne sais quoi" jäi uupumaan.

Tarina oli hyvin kirjoitettu, mutta jäin kaipaamaan sitä tönäisyn tunnetta jota esiintyy tasapainotellessa hulluuden ja nerouden rajalla. Tässä oli liikaa vakavalla naamalla sellaisten asioiden esittelyä, jotka olisivat vaatineet enemmän revittelyä. Nyt tuli sellainen tunne ikäänkuin olisi pidätelty tai sitten :gasp: ei olisi osattu hyödyntää kaikkea potentiaalia.

Voip olla että tästä se homma vasta lähteekin käyntiin, mutta synnynnäinen "liian monta sarjakuvaa, liian vähän aikaa, eikä koskaan tarpeeksi rahaa"-syndroomani estää toisen mahdollisuuden.   

[Doctor Phantomizer]

Joo, vähän olisi odottanut enemmän mutta kyllä tämä kolahtaa ja miellyttää. En ole lukenut kaikkia ilmestyneitä lehtiä, vaan luen aika jälkijunassa. Minua häiritsee ettei tämä ollut ihan semmoinen kuin kuvittelin, tai edes yhtä hyvä.

[SariSari]

Luettuani pari vuotta sitten ensimmäisen Chew:n julistin että kysessä on omaperäisin ja innostavin uusi sarjakuva aikoihin. Fiksu, hauska ja groteski. Taidekin on vielä kohdallaan, eli loistava paketti kokonaisuudessaan. En ole tähän päivään mennessä muuttanut mieltäni. Sarja on Eisnerinsa ansainnut.

[tolppis]

No voi hyvät hyssykät. Ihme ajatusten lukijoita...

Eli tämä kuulunee "Luetut"-osiosta tännekin:

"Sain viimein luettua ekan Chew-kokooman. Oikeastaan ihan hauska sarjakuva. Idea "Ruoka-FBI":sta oli kyllä totaalisen päätön mutta niin myös se ajatus "puru-empaatista" tai miksi tuota nyt sanoisi...

Hyvin omituinen sarjakuva. Taisi voittaa palkinnonkin juuri? Hatara pää."

Noin. Ei kun kirjastoon lainaamaan seuraava kokooma.

[Petteri Oja]

Luin kaksi kokoomaa, ja mielipiteeksi muodostui "meh".

Ihan näppärää kirjoitustyötä, ja kuvituskin oli hyvää, mutta... "je ne sais quoi" jäi uupumaan.

Tarina oli hyvin kirjoitettu, mutta jäin kaipaamaan sitä tönäisyn tunnetta jota esiintyy tasapainotellessa hulluuden ja nerouden rajalla. Tässä oli liikaa vakavalla naamalla sellaisten asioiden esittelyä, jotka olisivat vaatineet enemmän revittelyä. Nyt tuli sellainen tunne ikäänkuin olisi pidätelty tai sitten :gasp: ei olisi osattu hyödyntää kaikkea potentiaalia.

Luettuani toisen kokoelman olen harvinaisen eri mieltä. Minusta tässä nimenomaan on "sitä jotain", erinomaisen omituisia tuoreita ideoita ja potentiaalia jota myös osataan käyttää. Loistavaa huumoria, jota piirrostyö tukee mutta ei vesitä sarjaa pelkäksi vitsailuksi.

Vertailun vuoksi: luin toisen kokoelman Morning Glories -sarjasta, joka myös tuntui alkuun kiinnostavalta mutta loppujen lopuksi eihän siinä ole vielä kahdessa kokoelmassa edetty yhtään mihinkään. Toisin kuin Chew'ssa, jossa heiteltiin heti alkuun ideoita ilmaan, vähän myöhemmin otettiin koppi ja kehiteltiin niitä eteenpäin enkä malta odottaa mitä tapahtuu kolmostradessa. Taidanpa mennä lukemaan.

Kiitän tutustuttamisesta Smittyä, joka petyttyään sarjaan toi ekan traden mulle. Samoin kävi aiemmin Walking Deadin kanssa, ja siitäkin innostuin. Toisinaan on ihan kiva että ihmisillä ei ole samanlainen maku.

[SariSari]

Vertailun vuoksi: luin toisen kokoelman Morning Glories -sarjasta, joka myös tuntui alkuun kiinnostavalta mutta loppujen lopuksi eihän siinä ole vielä kahdessa kokoelmassa edetty yhtään mihinkään. Toisin kuin Chew'ssa, jossa heiteltiin heti alkuun ideoita ilmaan, vähän myöhemmin otettiin koppi ja kehiteltiin niitä eteenpäin enkä malta odottaa mitä tapahtuu kolmostradessa. Taidanpa mennä lukemaan.

Pakko kommentoida hiukan aiheen ohi tuota Morning Gloriesia. Se että olet ensimmäisen jälkeen jaksanut lukea vielä toisenkin kokooman tätä täysin merkityksetöntä *bleeep* on kunnioitettavaa. Itselläni jä ensimmäinen kesken ja jollei Curtvile siihen nyt jotenkin mystisesti ihastu päättömästi niin lähtee kyllä vaihtolaariin vauhdilla.

Chew taas parantaa kerta kerran jälkeen tasaisesti. En ole vielä lukenut sarjasta yhtään puuduttavaa täytenumeroa joka on jo julmetun yvä suoritus julkaistujen sarjakuvien määrän huomioon ottaen.

[Lönkka]

Minulle riitti Morning Gloriesista eka lehti.
Ei ollut huono mutta ei vaan jaksanut innostaa.

Chewn seuraamisen lopetin numeroon 16 kun junnasi milestäni liikaa paikoillaan. Joo, samaa voisi kyllä sanoa eneimmästä osasta sarjoja jota seuraan...

[Doctor Phantomizer]

Chewn seuraamisen lopetin numeroon 16 kun junnasi milestäni liikaa paikoillaan. Joo, samaa voisi kyllä sanoa eneimmästä osasta sarjoja jota seuraan...

Toisaalta, on eriasia että sarjassa ei taphtu kehitystä hahmoissa, kuin että tulee hyviä tarinoita, sen sijaan että keskityttäisiin hahmojen kehittämiseen. Mutta jos sarjan luonne on semmoinen, että siinä hahmot kehittyvät ja jokin isompi tarina etenee, niin on surkeata jos näin ei sittenkään tapahdu. Minusta Chewin luonne ei ole semmoinen. Mutta toisaalta, en pahastuisi jos olisi. Hahmokehitys olisi ihan kiva tarinoiden välissä. Ja isommat etenevät tarinat olisi myös kiva.

Mutta minä en itseasiassa tiedä miksi pidän Chewista, vaikka kritisoin sitä kokoajan. Ehkä minä pidän Chewin asetelmasta niin paljon, että heikkoudet eivät haittaa minua. Tosin minun on myönnettävä, että olen aika pahasti jumissa lukemisessa, kun en ole jaksanut lukea lehteä. Lehdet on kyllä hankittu, ja odottavat lukemista. Ehkä luen nuo sitten kun jaksan, ja otan vauhdilla kiinni sarjan.

[Petteri Oja]

Kuudes trade Space Cakes ilmestyi vastikään. Siinä pääosassa paistattelevat Tonyn sisko Toni sekä maailman kovin bad ass -kukko Poyo. Vastustamattomana vastustajana nähdään mm. hullu tiedemies, joka saa kissoja ja koiria ja muita eläimiä satamaan taivaalta. Laymanin mielikuvitus on melko omalaatuinen.

Pidän tästä edelleenkin kovasti!

[VesaK]

Tämä jäi kesken sinne kuudennen kollektion hujakoille. Graafinen överiksiveto ja muutenkin liikaa vinksin vonksin heikun keikun meno vieroitti. Ehkä joskus luen loppuun, ehkä en. Alkuun oli toki jännä ja hauska, mutta. Se on vähän sama kuin kylähullujen kanssa, aikansa niitä ihmettelee ja nauraa, sitten ei vaan enää jaksa.