Sitä sanotaan, että Suomi nukkuu heinäkuussa ja siltä tosiaan näyttää. Ehdin näemmä ensimmäisenä vastatata heinäkuun haasteeseen. Aiheesta syntyi tällainen pienimuotoinen psykodraama, jonka pohjana toimi äitini 80-luvulla kirjoittama runo. Sarjiksen taide on allekirjoittaneen, mutta käsikirjoituksesta on pakko jakaa krediitit itseni, veljeni ja äitini kesken.
Tyyli on jälleen erilainen kuin aiemmissa haastetöissäni. Syy siihen on varsin raadollinen; tavallisesti käyttämäni taidepaperi oli loppu ja sarjakuvatussit enemmän tai vähemmän heikossa hapessa. Taloudellinen tilanne ei antanut myöten paikata tätä huutavaa aukkoa, mutta silti halusin tehdä tämän työn, joten kaivoin esiin A5-lehtiön ja puoliksi kulahtaneita tusseja. Loppujen lopuksi omasta mielestäni tämä ratkaisu ennemminkin palveli tarinaa kuin haittasi sitä. Tein myös sellaisen rohkean vedon, että tekstasin sarjiksen käsin. Viimeeksi olen tehnyt sitä joskus 90-luvulla. En väitä käsialaani kovin kummoiseksi, mutta tekstaaminen oli ainakin hauskaa.
Työkalut: A5-luonnoslehtiö, sivellintussi, Promarker-sarjakuvatussit ja öljypastelliliidut.
Kalteritsivu 1
sivu 2
sivu 3
sivu 4
- Jukka
Aihe: Heinäkuun haaste - valmiit työt (Luettu 2128 kertaa)