Jälleen kvaakin nuorison palauttaminen maan tasalla. Ensiksikin. Harva sarja-kuvataiteilija elättää itsensä pelkällä sarjisten tekemisellä Suomessa. Tässä suhteessa kuvittajat ova hieman paremmassa asemassa, koska he pystyvät saaman uuden työn aikaiseksi nopeammin kuin 20-40 sivun sarjakuva-albumin tekijä. Samoin ehkä kuvitukset ovat jollain tasolla helpompi juttu erilaisille lehti ja kirja-alan kustantajille siitäkin huolimatta, että kotimainen sarjakuva myy Suomessa. Mutta edelleen väitän, että suurimmalla osalla Suomen sarjakuvantekijöistä on jokin leipätyö kuten olen aikaisemmin jo maininnut.
Ja työmoraalista sen verran nyt kun aihetta sivuttiin. Oikeastaan nyky yhteiskunnassa ei enään tunneta termiä "vakituinen työ- vakkari". Ennemmin voi puhua osa-aikaisista työsuhteista. Vakituisesta työsuhteesta voidaan potkaista persuuksille ihan samalla tavalla kuin osa-aikaisesta. Näin kävi minulle aikoinaan. Yhtääkkiä 350 ihmistä sai lopputilin, kun koko firman toimipiste lopetettiin, vaikka
kyseinen yksikkö oli tuottoisin konsernin kaikista laitoksista. Tästä on tosin jo kauan aikaa. Mutta todellisuus on joskus karua.