Ainakin tuon voi ymmärtää sekä kehuna että moitteena.
Lainasin just kirjastosta DK3:n, selasin sen ja mietin jaksaisiko vaivautua...
Jälkeenpäin katsoen tuntuu kovin unohdettavalta. Jos siinä olisi samaa kuin tässä Golden Child -jutussa, se olisi varmaan omalla tavallaan kiistelty klassikko kakkosen tavoin.
Wautsi wau!
Kirjoitan nyt kun kerran jostain Kvaakissa vielä syntyy mielipiteenvaihtoa.
Jos tuota oikeasti tasapuolisesti tahtoo käsitellä, niin kukkiihan siinä kerronnassa se oma Miller-korniutensa, ja monologia oli melko tuhdisti, mutta minulla se yhdistyi vanhaan Milleriin eikä myöhempään tunnen myötähäpeää -Milleriin.
Kuitenkaan enää harva, etenkään supersankaritarina, herättää
tunnetason reaktioita, ja tämä sen teki. Tartuin opukseen asenteella, että luetaan nyt alta pois, mutta sen lukemisesta tuli nopeasti riemukkaan hauskaa tavalla jota sarjakuvien lukeminen joskus lapsena oli: "Älä nyt vielä pääty."
Tässä on kuitenkin selkeästi pyrkimys kulkea uuteen suuntaan. En olisi uskonut Milleristä enää löytyvän sellaista. Tästä syystä katson opusta mieluummin löytämäni hyvän kautta, lyömättä Milleriä silloinkin kun kultapoju olisi siihen antanut syyn.
Kenties riemastuttavinta oli opuksen ylilyövä propagandistinen ulottuvuus, joka näkyy Millerin scifi-jutuissa eri tasolla, mutta on tällä kertaa täysin yhdistettävissä DC:n hyllyttämään Batmanin terroristisotaan (Holy Terror). "Käydään nyt sitten kulttuurisotaa oikein kunnolla."
Darkseid oli yllättävä lisänsä, joka tuli vähän kuin niissä Giffen-DeMatteis JLI-jutuissa. Vuosien ajan minua on nyppinyt nämä hirmuiset pahikset, jotka kuvataan ylväinä ja ihailtavina, ellei muuta niin pelon kautta. Tässä uudet sankarit niistivät vanhaa ihan kunnolla ilman kunnioituksen häivää.
En oikeastaan koskaan muista nähneeni selviä lainoja muiden töistä, mutta tässä oli tosiaan ihan kuin Franklin Richards kohtaisi Mefiston ja Ennisin Tuomari tuumailemassa, kuinka rikollisia ajetaan kuin karjaa haluttuun suuntaan.
En ihastunut opukseen siksi että se olisi jotenkin omassa kategoriassaan täydellinen, vaan sen tasapainottoman viallisuuden vuoksi, vähän kuin DK2 aikanaan.
Kuvittajan mahtavuudesta en suostu keskustelemaan, mutta siitä varmaan ei tarvitsekaan.